Saastamoisen säätiö toimii aktiivisesti edistääkseen tiedettä ja taidetta kansainvälisesti
Saastamoisen säätiö on ankkuroinut itsensä osaksi suomalaista yhteiskuntaa edistämällä tieteen ja taiteen toimijoiden työtä ja verkostoitumista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Säätiön hallituksen puheenjohtajan KTM Petteri Karttusen vanhemmat Liisa ja Osmo P. Karttunen perustivat säätiön vuonna 1968 yleiseksi kulttuurisäätiöksi. Säätiön alkupääoma oli pieni taidekokoelma, johon kuului noin 100 taideteosta.
”Vanhempieni toiminta kertoo yhteiskunnastamme tuolloin 1960–70-luvulla. Kolme asiaa tulee mieleeni, kun mietin, mistä vanhempani saivat ajatuksen perustaa kulttuurisäätiön. Ensimmäinen asia on kulttuuritausta ja tahto tehdä hyvää, mikä oli varmastikin kantavin voima. Kulttuuriharrastus oli erityisesti äitini puolella hyvin tärkeää, mutta sillä oli sijansa myös isäni puolen suvussa. Molemmissa perheissä myös luettiin paljon. Toinen kimmoke oli kansainvälinen esimerkki. Säätiöitä oli noihin aikoihin toki jo Suomessakin, mutta ne eivät olleet yleisiä. Säätiön historia juontuu 1870-luvulla alkunsa saaneeseen Herman Saastamoisen Saastamoinen Oy -perheyritykseen. Hermanin kolme poikaa olivat erittäin kansainvälisiä. He osallistuivat muun muassa valtakunnan politiikkaan 1910–1930-luvulla. Myös perheyrityksen toiminta oli heille keskeisessä roolissa.”
”Kolmas syy säätiön perustamiseen liittyi täysin aikakauteen: siitä ei tosiaan ole kuin viitisenkymmentä vuotta, kun Suomessa mietittiin, miten rankka verotus meillä on, ja miten yksityistä yksityinen omaisuus on vai kenelle se kuuluu. Vanhempani varmasti miettivät, että on hyvä olla rahaa jossain sivussa. He päättivät paketoida rahat säätiöön, mikä turvaisi sen, että tärkeitä asioita olisi mahdollista tukea jatkossakin.”
Aktiivista läsnäoloa ja osallistumista
Säätiöillä on aina yhteiskunnallinen tehtävä. Saastamoisen säätiö jakaa tällä hetkellä noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Hankkeita on vuosittain noin 40–50 ja ne ovat kestoltaan 2–5-vuotisia.
”Toimimme itse asiassa vähän kuin startupit. Lähdemme säätiötä kiinnostaviin hankkeisiin mukaan heti alkuvaiheessa eli osallistumme hyvin varhaisessa vaiheessa keskusteluihin. Esimerkiksi Kauppakorkeakoulun omistajuuden professuurille oli mielestämme fiksua saada laaja pohja eli useampi omistajaperhe, eikä rahoittaa sitä vain yksin tai yhdessä toisen säätiön kanssa”, Petteri Karttunen kertoo.
”Data Science -professuuria lähdimme tukemaan, koska olemassa olevien tietojen hallinta ja hyödyntäminen on todella aliarvostettua. Noin yleisesti ottaen mitä enemmän Aallosta viestitään selkeästi jäsenneltynä, mitä kaikkea yliopistossa tutkitaan, sitä helpompi meidän on löytää tiedon äärelle ja lähteä hankkeisiin mukaan. Katsoisin mielelläni jostain hakemistosta, mitä kaikkia hankkeita on meneillään. Elämme ja hengitämme näitä projekteja”, Petteri Karttunen jatkaa.
Aluksi Saastamoisen säätiön säädekirjassa luki, että sen kumppaneita ovat Helsingin kauppakorkeakoulu ja Kuopion yliopisto. ”Kaupallista koulutusta, yrittäjyyttä ja omistamista arvostettiin jo silloin paljon. Kuopion ylipisto tuli siitä, että molemmat vanhempani olivat sitä perustamassa”, Petteri kertoo. Hän on itse Kauppakorkeakoulun alumni Töölöstä.
”Yliopistouudistuksen myötä voimme ajatella laajemmin ja olemme uudistaneet sääntöjämme. Tänä päivänä tärkeimmät kumppanimme ovat Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Taideyliopisto sekä EMMA - Espoon modernin taiteen museo.”
Saastamoisen säätiö tunnetaan erityisesti taiteesta. ”Säätiön kokoelmassa on tänä päivänä noin 2 900 teosta. Hankimme taidetta vuosittain, lisäksi olemme aktiivisia taidekoulutuksen tukemisessa. Haluaisimme saada kotimaisen taiteen arvostusta ylöspäin”, säätiön hallituksen jäsen KTM/MBA Marja Karttunen kertoo.
Petteri Karttunen valottaa apurahojen karttumista sen verran, että Saastamoisen säätiö on hyvin erilainen sijoittaja kuin suomalaiset säätiöt keskimäärin. ”Meillä on 55 %-60 % vaihtoehtoisia sijoituksia. Olemme private equity / venture capital -puolella hyvin vahvasti, mikä kyllä myös työllistää vähän enemmän kuin perinteisempi tapa sijoittaa.”
Syvänniemi ja muita tekoja kansainvälisyyden eteen
Saastamoisen säätiön perustamisen aikaan kansainvälisyys näkyi lähinnä stipendeinä, joita säätiö myönsi opiskeluun ulkomailla. ”Tänä päivänä olemme aidosti kansainvälisiä, välitämme siitä, miten meidän kumppanimme verkostoituvat kansainvälisesti, ja tuomme kansainvälistä vaikutusta Suomeen”, Petteri Karttunen sanoo.
Vuodenvaihteessa Saastamoisen säätiö osti Karttusen suvun paikan Syvänniemeltä Pohjois-Savosta. Syvänniemestä tulee vahvasti kansainvälinen tieteen ja taiteen residenssi.
”Kansainvälisyys on meille hyvin tärkeää, se on ennen kaikkea vastavuoroisuutta. Sitä pitää olla, jotta tulee helpommin myös itse kuulluksi muualla. Me kutsumme muun muassa Taideyliopiston kumppanuuden puitteissa kansainvälisiä kuraattoreita Suomeen, järjestämme heille inspiroivan kolmen päivän ohjelman esittelemällä taidekenttää laajasti. Olemme mukana seitsemässä taideresidenssissä ympäri maailmaa ja nyt meillä on uutena työn alla tämä Syvänniemen kohde”, Marja Karttunen kertoo.
”Aalto EE:ssä olemme mukana Business of Culture -moduulissa, joka tarjoaa johtamiskoulutusta kulttuurialojen toimijoille. Tarve tälle koulutukselle on ilmiselvä, sillä talouden ja hallinnon osaamista tarvitaan taidekentällä maailmanlaajuisesti. Tämä koulutusmoduuli on hyvä esimerkki siitä, miten olemme mukana aktiivisena toimijana. Odotan, että kiinnostus kurssia kohtaan kasvaa vielä huomattavasti”, Petteri Karttunen sanoo.
Kaikkea muuta kuin ”jäykkää patsastelua”
Säätiöiden toiminta on kaikkea muuta kuin kaavoihin kangistunutta, passiivista olemista. ”Pääsemme toimimaan yhdessä yliopistojen kanssa, rakentamaan niiden kanssa kumppanuuksia ja saamme tietoa uudesta tutkimuksesta hyvin varhaisessa vaiheessa. Sitoutamme sekä ohjelmat että itsemme pidemmäksi aikaa. Säätiöiden vastuu onkin tukea tulevaisuuden tutkimusta. Olemme sitoutuneita ja aktiivisesti vaikuttamassa, mikä tuo mukanaan vaikuttavuutta”, Marja Karttunen sanoo.
”Tieteen ja taiteen tukemisen lisäksi nuoret ovat erityisenä tukikohteenamme. Olemme olleet mukana esimerkiksi Yrityskylä-oppimisympäristön tukemisessa ihan sen toiminnan alusta alkaen. 4H-kerho on toinen tärkeä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan tukemisen kohde. Näiden lisäksi olemme tukeneet muun muassa Someturva-palvelua ja RARE Median toimintaa.”
”Olemme veljeni Antonin kanssa olleet 6 vuotta mukana säätiön toiminnassa, tämän vuoden alussa aloitin itse operatiivisessa toiminnassa. On hienoa päästä vaikuttamaan merkittäviin asioihin. Syvänniemessä vietimme lapsuudessa kesiä ja jouluja, joten koemme nyt vähän myös luopumista, mutta samalla Syvänniemen uudet kuviot ovat erittäin kiinnostavia”, Petteri ja Marja Karttusen vanhempi poika IMBA Kalvin Karttunen sanoo.
Omistajuus ja perhe ovat Karttusille tärkeitä. Heidän säätiönsä on perhesäätiö, jolla on kasvot. Säätiön operatiivisessa toiminnassa on myös Petterin sisko, taidevaliokunnan puheenjohtaja FM Päivi Karttunen. Päivittäiseen toimintaan osallistuu yhdessä muiden kanssa viestintäkoordinaattori, YTM Saara Lappalainen.
”Jokaisella meistä on erilaiset työtaustat, mikä tukee kokonaisuutta. Kun sukupolvenvaihdos on jossain kohtaa ajankohtainen, tuntuu, että meillä nuoremmilla tekijöillä on erittäin hyvät lähtökohdat jatkaa työtä siihen suuntaan, että saamme maailmasta vielä vähän paremman paikan tieteelle, taiteelle ja yhteiskunnalle”, Kalvin Karttunen sanoo.
*
Kauppakorkeakoulu kiittää Saastamoisen säätiötä monivuotisesta erinomaisesta yhteistyöstä ja arvokkaasta tuesta.
*
Haastattelu: Helena Salminen ja Jonna Söderholm (03/2024)
Teksti: Terhi Ollikainen
Kuvat (pois lukien historiakuva): Roope Kiviranta
Lahjoittamiseen liittyviä uutisia ja lahjoittajatarinoita
Suomen Messusäätiöltä 3,1 miljoonan euron lahjoitus Aalto-yliopistolle elämys- ja tapahtumaliiketoiminnan professuuriin
Lahjoitusprofessuuri sijoittuu Kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitokselle.
Emerituskansleri Matti Lehti: Tunnen suurta kiitollisuutta Kauppakorkeakoulua kohtaan
”Lahjoittamalla voit tukea nuoria, jotka varmasti tarvitsevat ja arvostavat saamaansa tukea.”
Kauppatieteiden Kandidaattiyhdistys teki lahjoituksen Kauppakorkeakoulun kansainväliseen opiskelijavaihtoon
Yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa helmikuussa juhlistettiin elinvoimaista yhdistystä.
Lahjoittaja Ari Koskivaara: Opit vanhenevat, toisin kuin ystävyys
Lahjoittaja Ari Koskivaara lahjoitti Kauppakorkeakoululle osakkeita, jolloin lahjoituksen arvo määritellään osakkeiden markkina-arvon perusteella.Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.