ɫɫ

Uutiset

Näkymättömästä liasta hälyttävä laite pääsi testiin suomalaissairaalassa

Menetelmää voidaan käyttää monilla aloilla terveydenhoidosta elintarviketeollisuuteen. Tulevaisuudessa sille voi olla käyttöä myös virusten havaitsemisessa.
AutoDet. Kuva: Mikko Raskinen.
Sairaalatutkimuksessa hyperspektrikuvantaminen rajoitettiin näkyvän valon alueelle satojen värien sijaan. Kuva: Mikko Raskinen.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden, lian ja bakteerien havaitsemiseen tarkoitetun menetelmän, joka perustuu satoja värejä tallentavan hyperspektrikameran ja tekoälyn yhdistämiseen. AutoDet-menetelmää (automatic biological contamination detection) voidaan käyttää terveydenhuollossa muun muassa pintojen puhtauden varmistamiseen norovirusepidemian tai flunssakauden aikana.

Tutkijat testasivat laitetta äskettäin Porin Satasairaalan odotustiloissa. Pilottitutkimuksessa tehtiin yhteensä 200 mittausta esimerkiksi pöydiltä ja tuolien käsinojista.  Tutkimuksessa keskityttiin tasaisiin pintoihin. Tutkijat rajoittivat hyperspektrikuvantamisen näkyvän valon alueelle varmistaakseen, ettei samoissa tiloissa työskenteleville ihmisille aiheutunut vaaraa lyhyen aallonpituuden ultraviolettivalosta.

”Pystyimme menetelmän avulla havaitsemaan esimerkiksi yskimisen jättämiä kasvualustoja eli biofilmejä, joita on vaikeaa havaita paljain silmin. Tutkimus osoitti, että laite myös hälyttää tahroista sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu pinnoille”, kertoo Aalto-yliopiston akatemiatutkija Juha Koivisto.

AutoDetin etu muihin menetelmiin, kuten perinteisiin pyyhkäisytesteihin, verrattuna on sen automaattisuus.  

”Näin laitteen käyttökustannukset jäävät alhaisemmiksi. Laite pystyy myös skannaamaan isoja alueita kerrallaan, valvomaan niitä ympäri vuorokauden ja hälyttämään likaa havaitessaan. Miinuspuolena on toki laitteen vielä korkea hinta”, Juha Koivisto sanoo.

Laite havaitsee minkä tahansa pinnalle kuulumattoman lian. Tutkimuksessa se havaitsi muun muassa siniselle valolle herkkää biologista materiaalia, jota voidaan kutsua proteiinin optiseksi sormenjäljeksi. Sormenjälki paljastaa, että pinnalle on muodostunut tai muodostuu bakteerikasvustoa.

Muuttamalla laitteen sensoreita ja samalla mittaustekniikkaa niin, että se tarkastelee isojen alueiden sijaan pienempiä pisteitä, sitä voitaisiin hyödyntää myös virusten havaitsemiseen.

”Tekoäly ja laitteen valon aallonpituudet soveltuvat nykyisellään myös virusten havaitsemiseen. Virusten tapauksessa valonsäde ja kuvantaminen kohdistettaisiin muutaman mikrometrin kokoluokkaa olevalle alueelle, jolle on asetettu sylkinäyte. Vaikka tässä ei päästäisi samoihin mittausnopeuksiin kuin biofilmien ja muiden epäpuhtauksien kanssa, niin tämä tapa olisi huomattavasti nopeampi ja liikuteltavampi kuin nykyiset laboratoriota vaativat tunnistusmenetelmät. Mittausaika voisi olla jopa muutaman minuutin suuruusluokkaa. Haemme tutkimushankkeelle vasta rahoitusta ja yhteistyökumppaneita”, Juha Koivisto kertoo.

AutoDet sai projektin kaupallistamiseen Business Finlandin rahoituksen, ja teknologian ympärille perustettiin CleanDet-yritys marraskuussa 2019. Marianne Talvitie toimii yrityksen toimitusjohtajana.

”Teknologia on joustava, ja sille löytyy käyttöä muun muassa ruokateollisuudesta, terveydenhuollosta, matkustamisen parista tai ikäihmisten asumismuodoista – kaikkialta, missä on tarpeellista rajoittaa esimerkiksi mikrobien leviämistä.”

CleanDet tekee yhteistyötä Kiillon kanssa, tarkoituksenaan testata laitetta useissa eri käyttökohteissa.

”Vaatimukset pintojen puhtaudelle vaihtelevat kohteen mukaan – ajatellaan vaikka sairaalassa käytettäviä instrumentteja tai kahvilan pöytää. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että nykyisen virusepidemian jälkeen puhtausvaatimuksia ja niiden valvontaa tullaan kiristämään. Tällaisen laitteen avulla ongelmiin pystyttäisiin reagoimaan mahdollisimman nopeasti”, sanoo Kiillon liiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Solja.

äپٴDz:

Juha Koivisto
Akatemian tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
juha.koivisto@aalto.fi
puh. 050 441 9233

Marianne Talvitie
Toimitusjohtaja
CleanDet Oy
marianne.talvitie@cleandet.com
puh. 040 900 4846

Ville Solja
Liiketoiminnan kehitysjohtaja
Kiilto
ville.solja@kiilto.com
puh. 050 329 5211

Tutkimusartikkeli: 

Aikaisempi uutinen

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yleensä valitaan yksi analyysipolku, mutta on muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Sadan tutkimuksen uudelleenanalyysi paljastaa: johtopäätökset riippuvat paljolti tekijästä

Yli 450 riippumatonta tutkijaa eri puolilta maailmaa teki uudelleenanalyyseja sadasta sosiaali- ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen aineistosta. Selvisi, että tieteelliset johtopäätökset voivat muuttua merkittävästi riippuen siitä, kuka analyysin tekee.
Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.
Seitsemän ihmistä pitelee suuria shekkejä PORT_2026 Innovation Challenge -tapahtumassa. Shekit joukkueille NEXOS ja KOWI.
Mediatiedotteet Julkaistu:

PORT_2026 kokosi Aalto-yliopiston opiskelijat ratkaisemaan kulttuurin, median ja ilmaston haasteita

Lähes 60 Aalto-yliopiston opiskelijaa osallistui PORT_2026-innovaatiokilpailuun, jossa he kehittivät ja esittelivät ratkaisuja kulttuuriin, mediaan ja ilmastoon liittyviin haasteisiin.