ɫɫ��

Kansainvälisen talouspolitiikan keskuksen ECIPEn raportti loppuvuonna 2025 aiheutti Suomen tiedeyhteisössä riemunkiljahduksia: Helsingin seutu nostettiin siinä maailman kahden merkittävimmän kvanttiteknologian innovaatioekosysteemin joukkoon.

Espoon Otaniemi on ollut pitkään tämän kehityksen keskus. Kaikki alkoi jo 1960-luvulla, kun professori Olli V. Lounasmaa perusti Teknillisen korkeakoulun (nykyisin Aalto-yliopisto) uraauurtavan kylmälaboratorion. Vuosikymmenten panostus ultramatalien lämpötilojen perustutkimukseen loi perustan, jolta kasvanut maailman tunnetuimpia kvanttiteknologiayrityksiä. 

Otaniemen uteliaisuuden ja innovatiivisuuden ilmapiirin inspiroimana Aalto-yliopisto onkin pyrkinyt viime vuosina kehittämään uusia tapoja tunnistaa syväteknologian tutkijoiden ideoita, joilla on kaupallista potentiaalia. Yksi tuoreista avauksista on Aalto Inventors -ohjelma.

Aalto-yliopiston alumni Myungji Suh oli mukana perustamassa ohjelmaa vuonna 2025. Nyt hän työskentelee syväteknologian tutkijoiden parissa, jotta voi auttaa väitöskirjatutkijoita paremmin tunnistamaan tutkimuksensa liiketoimintapotentiaalin.

”Olen ylpeä saadessani työskennellä näiden tutkijoiden kanssa. Pidän upeana saavutuksena, jos onnistumme vain kylvämään heidän mieleensä ajatuksen, joka herättää myöhemmin oivalluksen oman yrityksen perustamisesta”, Suh sanoo. 

Mikä kvanttikohortti?

Aalto Inventors on nyt käynnissä toista vuotta. Huhtikuussa 2026 työnsä sai päätökseen ohjelman kvanttiteknologiaan keskittynyt ryhmä, niin sanottu kvanttikohortti. Kohortilla tarkoitetaan tässä yhteydessä samassa valmennuksessa etenevää ryhmää. Niitä on ollut tähän mennessä kuusi eri aloilta, kuten biomateriaaleista, tekoälystä ja mikroelektroniikasta.

Kvanttiryhmässä oli mukana väitöskirjatutkijoita eri puolilta Suomea. Monet heistä osallistuvat Aallon koordinoimaan  Quantum Doctoral Education Pilot -tohtorikoulutusohjelmaan (QDOC). 

Kvanttialan sisältöä Inventors-ohjelmaan suunnittelivat yhdessä Suhin kanssa Aallon yrityssuhdepäällikkö Juho Pirinen ja ohjelman asiantuntija Elettra Virtanen.

Jokainen osallistujaryhmä käy läpi hieman erilaisen, mutta pääpiirteissään kahdeksanosaisen ohjelman. Sen aikana kuullaan alan johtavia asiantuntijoita, perehdytään pääomasijoittamiseen, immateriaalioikeuksiin ja asiakastarpeiden tunnistamiseen sekä keskustellaan tutkijataustaisten yrittäjien kanssa. Näitä teemoja käsitellään harvoin osana perinteistä tohtorikoulutusta.

He oppivat, ettei hyvä idea yksin riitä, vaan on löydettävä ensimmäiset asiakkaat, rakennettava liiketoimintamalli ja arvioitava tulonlähteitä. Lisäksi on osattava kertoa selkeästi, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa ja miksi ehdotettu ratkaisu on tarpeellinen.  

”Tutkimuksesi ansaitsee enemmän kuin pelkän tieteellisen artikkelin”, tiivistää Myungji Suh ohjelman epävirallisen moton. ”Sen kuuluu muuttaa maailmaa, luoda työpaikkoja ja auttaa ihmisiä – pelastaa henkiä tai tehdä planeetasta vihreämpi.”

Hän ei kuitenkaan halua vähätellä tieteellisen julkaisemisen merkitystä. Pikemminkin opiskelijoita kannustetaan tarkastelemaan tutkimustaan myös akateemisen maailman ulkopuolelta. Tieteellinen artikkeli voi kuvata läpimurron, mutta hyvin toteutettu liiketoimintaidea tuo sen laboratoriosta osaksi arkea, ennen kuin joku muu ehtii tehdä sen.

”On vain hyvä asia, että tutkijat ovat aiempaa enemmän tekemisissä yritysmaailman kanssa. He tunnistavat usein ensimmäisinä, mihin ala on menossa, joten mikseivät he voisi hyötyä siitä myös itse”, sanoo väitöskirjatutkija Clemens Lindner Jyväskylän yliopistosta.

Moni kvanttikohortin osallistuja myöntää, ettei yrittäjyys ollut aiemmin käynyt mielessä.

”Maailmassa on valtavasti ongelmia, joiden olemassaolosta emme edes tiedä. Juuri niistä voi syntyä uusia markkinoita startup-yrityksille”, sanoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Alina Helena Sánchez Gallardo.

Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Christa Schauman korostaa verkostojen merkitystä.

”Tämän ryhmän kautta syntyy yhteyksiä ihmisiin, jotka muuten olisivat hajallaan eri puolilla maata. Samalla voi kokeilla, millaista yhteistyö olisi käytännössä mahdollisten tulevien liikekumppanien kanssa.” 

Kvanttibuumi tarvitsee tekijöitä

Suomessa eletään kvanttiteknologian voimakasta kasvuvaihetta. Viimeisten kolmen vuoden aikana useat suomalaiset startupit ovat nousseet kansainvälisesti merkittäviksi toimijoiksi eri osa-alueilla. Kehitystä tapahtuu niin algoritmeissa, laitteistoissa, tekoälyn ja kvanttiteknologian yhdistämisessä kuin fotoniikassakin.

Vaikka ala on perinteisesti ollut Yhdysvaltain ja Kiinan kaltaisten suurvaltojen hallitsema, Suomi menestyy poikkeuksellisen hyvin.

”Minuun teki suurimman vaikutuksen se, kuinka suuresti opiskelijat ja tutkijat ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä kvanttiteknologian parissa. Tunnelma on aivan erilainen kuin silloin, kun itse olin opiskelija 25 vuotta sitten, ja se on erittäin rohkaisevaa”, sanoo IQM Quantum Computersin perustajajäsen ja yhteiskuntasuhdejohtaja Juha Vartiainen, joka antoi palautetta osallistujien loppuesityksistä.

”Olen vähitellen vakuuttunut siitä, että vahvat ekosysteemit rakentuvat askel askeleelta: ihmiset jakavat osaamistaan, tukevat toisiaan ja auttavat seuraavaa sukupolvea löytämään oman polkunsa.”

Kvanttiryhmän kehittelemiä liikeideoita 

• Kumppanuusalusta yrityksille, jotka haluavat hyödyntää kvanttilaitteistoja, sekä tohtoritutkijoille, jotka osaavat käyttää niitä
• Luonnonilmiöiden simulointia palveluna, jossa kvanttitietokoneilla mallinnetaan monimutkaisia fysikaalisia ilmiöitä 
• Kvanttimekaniikkaan perustuvia tietoturvaratkaisuja
• Konsultointia kvanttivirheiden korjaukseen
• Kvanttiosaamisen kehitysalusta: kursseja, jotka auttavat käyttäjiä työllistymään omille aloilleen

QDOC ja InstituteQ

• Quantum Doctoral Education Pilot Programme (QDOC) on Aalto-yliopiston koordinoima tohtorikoulutuksen pilottiohjelma, joka on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kvanttialan lippulaivaa (Finnish Quantum Flagship). Molemmat toimivat InstituteQ:n alla.
• InstituteQ on Suomen kansallinen kvantti-instituutti. Se koordinoi kvanttialan tutkimusta, koulutusta, yritysyhteistyötä ja innovaatioita Suomessa. Jäsenorganisaatioihin kuuluvat Aalto-yliopisto, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Artikkeli on julkaistu syyskuussa 2026.