ɫɫÀ²

Uutiset

Aalto-2-satelliitti laukaistiin avaruuteen

Laukaisu Cape Canaveralista onnistui, ja Aalto-2 on matkalla kohti Kansainvälistä avaruusasemaa.

Laukaisua seurattiin suurella joukolla Otaniemessä. Kuva Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle Atlas V -kantoraketilla tiistaina 18. huhtikuuta illalla. Cygnus-avaruusrahtialuksen matka Kansainväliselle avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta.

�Olemme valmistautuneet jo pitkään joko Aalto-1- tai Aalto-2-satelliitin laukaisuun. Jännitimme ja iloitsimme historiallista tapahtumaa suurella joukolla Otaniemessä�, professori ja projektin johtaja Jaan Praks toteaa.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä nanosatelliittia eri puolilta maailmaa. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

�Aalto-2-satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen noin kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Astronautit asentavat laukaisusovittimen robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti omille kiertoradoilleen. Astronautit kuvaavat irrotusta, jolloin näemme Aalto-2-satelliitin vielä viimeisen kerran, ennen kuin jäämme odottamaan sen lähettämää signaalia�, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.

Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemen maa-asemalta vain ajoittain.

�Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken, joten todennäköisesti kuulemme Aalto-2-satellitista ensimmäisen kerran jonkun toisen maa-aseman avulla�, Tikka kertoo.

Havainnekuva Aalto-2-satelliitista.

Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

�Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa�, Tikka jatkaa.

Suomi siirtyi virallisesti avaruusaikaan

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista. Projektit ovat kouluttaneet kuuden vuoden aikana kymmeniä uuden sukupolven avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

�Vaikka Suomessa on tehty avaruustekniikkaa jo useita vuosikymmeniä, Aalto-2 on ensimmäinen Suomessa rakennettu satelliitti, joka on nyt avaruudessa. Ala on kovassa nosteessa sekä Suomessa että maailmalla piensatelliittien tuoman kustannustehokkuuden ansiosta�, Praks toteaa.

Kasvua on vauhdittamassa Euroopan avaruusjärjestö ESA, joka neuvottelee parhaillaan Aalto-ylipiston kanssa avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon perustamisesta Otaniemeen. Avaruusjärjestöllä on vastaavia yrityshautomoja muuallakin Euroopassa.

(spacecraft.aalto.fi)
(aalto1.fi)

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
p. 050 420 5847

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Mustavalkoinen kaksoisvalotus parrakkaasta miehestä puvussa ja solmiossa, katsoo vakavana kameraan
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arjen valintoja: Ghassem Gozaliasl, onko yhteyden kaipuu kirjoitettu tähtiin?

Astrofysiikan tutkijatohtori Ghassem Gozaliasl työskentelee Aalto-yliopiston High-performance Computing -tutkimusryhmässä ja käyttää James Webb -teleskooppia tutkiakseen, miten galaksit ovat muodostuneet viimeisen 12 miljardin vuoden aikana.
Joukko siisteissä vaatteissa kiertää teollisuushallia, yksi selittää ja muut kuuntelevat metallikiskojen äärellä.
Yliopisto Julkaistu:

Viron presidenttipari vieraili Aalto-yliopistossa

Viron tasavallan presidentti Alar Karis ja puolisonsa Sirje Karis sekä tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Suzanne Innes-Stubb vierailivat Aalto-yliopistossa.
Kollaasi työpajoista, ryhmäkuvista ja esityksistä Aalto Inventors -ohjelman ensimmäisen vuoden ajalta.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen

Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Vasemmalla: henkilö mustassa takissa ja helmikaulakorussa. Oikealla: molekyylirakenteen kuva avaruustaustalla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia

Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä� – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.