ɫɫ��

Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja luontokadon eteneminen ovat globaaleja haasteita, joihin tarvitaan kiireellisiä ratkaisuja. Viherryttäminen, kaupunkien viherrakenteen ja esimerkiksi puuston turvaaminen on monihyötyinen keino lisätä hiilensidontaa, lieventää kaupunkitulvia ja helleaaltoja ja tukea sekä ihmisten että muiden lajien hyvinvointia. 

Pelkkä vihreän ripottelu sinne tänne ei kuitenkaan riitä, vaan paikallisten hyötyjen takaamiseksi vihreää tulisi olla riittävästi. Aalto-yliopiston tutkijoiden paljastaa, että joissain Helsingin kaupunginosissa latvuspeitto yltää jopa 63 prosenttiin kun taas toisissa jäädään vain 4 prosenttiin. Co-Carbon hankkeen tarkastelut osoittavat myös, että kaupunginosa kääntyy selvästi hiilinieluksi yli 25 prosentin latvuspeitolla. Riittävä latvuspeitto varmistaa myös kasvillisuuden viilennyshyödyt helleaaltoihin varautumisessa.

”Kartat osoittavat selvästi, että lähivihreän ilmastohyödyt eivät jakaudu tasaisesti Helsingissä eikä pääkaupunkiseudulla mikä myös päättäjien pitäisi huomioida. Kun kaupunki pitää huolen puistaan, puut huolehtivat kaupunkilaisista”, sanoo maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki.