Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat seurasivat yhden ihmisen arkea viiden kuukauden ajan aivokuvausten, puettavien älylaitteiden sekä älypuhelintietojen avulla. Tutkimus oli osa Aalto-yliopiston tutkija Ana Trianan väitöskirjatyötä. Triana oli samalla oman tutkimuksensa kohde.
Aalto-yliopiston tutkijat Shrikanth Kulashekhar ja Hanna Renvall ovat saaneet Vaikuttavuussäätiöltä rahoituksen kehittääkseen diagnostiikkaa dementiariskin varhaiseen tunnistamiseen. Tarve on suuri, koska maailmanlaajuisesti muistisairaita on vähintään noin 50 miljoonaa, ja määrän odotetaan tuplaantuvan seuraavan 20 vuoden aikana.
55 rakastavassa parisuhteessa elävää vanhempaa kuuli vastaavanlaisia lyhyitä tarinoita tutkimuksessa, jossa mitattiin toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) avulla kuuteen eri rakkauden lajiin liittyvää aivotoimintaa.
Ryhdy yhdeksi aivokummeistamme, osallistu vapaaehtoisena tutkimuksiin, ja kuule ensimmäisenä uusimmista neurotieteen tuloksista.
Oxfordin tutkijat piirsivät maailmanlaajuista karttaa datakeskuksista.
Vain pieni yrityksistä onnistuu tekoälyteknologioiden hyödyntämisessä.
Mesopotamialaiset kokivat onnellisuutta maksassa ja vihaa reisissä.
Valohurrikaanit voisivat tutkijoiden mukaan olla ratkaisu tulevaisuuden internetille.
Näin pitkään yksi huonosti nukuttu yö vaikuttaa
Harva ihminen ymmärtää saman kuin Timo Vuori, ja siksi hänen oppejaan janotaan Harvardissa asti
TIME-lehti haastatteli Vili Lehdonvirtaa tekoälyn sijaintiin liittyen.
Tutkijat kertovat, missä rakkaus tuntuu aivoissa, ja mikä rakkauden laji on vahvin
Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen. Aalto-yliopisto on menestynyt näissä rahoitushauissa, joiden ainoa kriteeri on tieteellinen huippuosaaminen.
Dominik Baumann, Tero Mäkinen ja Owies Wani kehittävät tutkimushankkeissaan tekoälyagenttien kouluttamista vahvistusoppimisessa, materiaalivaurioiden fysiikan malleja ja elektrolyyttirakennetta energian varastointiin.
Tutkimukset pureutuvat atomintarkkaan materiaalitekniikkaan, ledeihin perustuvaan lämpöhallintaan ja kvanttimenetelmiin hajautetuissa verkoissa.
Corinna Coupette, Maja Vuckovac ja Robin Welsch kehittävät tutkimushankkeissaan kestävämpiä oikeusjärjestelmiä, lääketiedettä hyödyntävää teknologiaa ja ihmiskeskeistä tekoälyä.
Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Professori Peter Liljeroth sai Euroopan tutkimusneuvostolta miljoonarahoituksen kvanttimateriaalien kehittämiseen. Uusista materiaaleista toivotaan rakennusainesta toistaiseksi ennennäkemättömiin kvanttilaitteisiin.
Jarno Mäkelä aloitti biofysiikan apulaisprofessorina Aallon neurotieteen ja lääketieteellisen teknologian laitoksella syyskuun alussa. Samalla ovenavauksella Aaltoon siirtyivät hänen kanssaan tutkija Taras Redchuk, tutkijatohtorit Dan Noel ja Eveliny Nery, väitöskirjatutkijat Ada Pajari ja Aakeel Wagay, tutkimusassistentti Chris Hayes, sekä liuta laitteistoja, Suomen Akatemian myöntämä akatemiatutkijan rahoitus sekä Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC starting grant.
Risto Ilmoniemi sai ERC Synergy Grant -rahoituksen vuonna 2018, ja Sorin Paraoanu vuonna 2024.
Kun algoritmi ottaa ohjat, aivojen magneettistimulaatiosta tulee nopeampaa ja tehokkaampaa. Menetelmä tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa vakavan masennuksen ja kivun hoitoon.
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt DarkQuantum-hankkeelle kaikkiaan 12,9 miljoonan euron Synergy Grant -rahoituksen, josta Aalto-yliopiston osuus on noin kaksi miljoonaa euroa. ERC Synergy Grant -rahoitus on kaikkiaan Aallon toinen ja Suomen kolmas. Aalto-yliopiston osuutta tutkimuksessa johtaa yliopistonlehtori Sorin Paraoanu tutkimusryhmineen.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja Instrumentariumin tiedesäätiön Fellow-apurahan saanut Juha Gogulski kehittää tutkimusta, jonka tavoitteena on räätälöidä masennuspotilaille yksilöllistä aivostimulaatiohoitoa.
Tutkimus osoittaa, kuinka Dark Souls -pelin pelaajat kokivat pelin vaikuttavan myönteisesti mielenterveyteensä ja auttavan heitä kohtaamaan henkilökohtaisia haasteitaan.
TMS on ei-invasiivinen tapa aktivoida hermosoluja tuottamalla sähkövirtoja aivojen haluttuihin osiin. Kaupallistamalla teknologian mTMS-projekti haluaa tuoda laajaan käyttöön uuden mullistavan tavan hoitaa yksilöllisesti neurologisia sairauksia, kuten masennusta.
Tutkijat Palvan johdolla kehittävät digitaalista, pelimuotoista hoitomuotoa masennukseen. Heidän tavoitteenaan on, että mielenterveyden hoitoa voidaan sekä tehostaa että saada se saavuttamaan tulevaisuudessa yhä useamman hoitoa tarvitsevan.
Magneettikenttää hyödyntävä laite hoitaa masennusta, kipua ja aivosairauksia nopeasti ja tehokkaasti.
TMS:ssä aivoille annetaan sarja magneettipulsseja pään pinnalle asetettavan kelan avulla. Pulsseja antavan kelan liikuttelu käsin, stimulointikohdan ja -suunnan valitseminen ja reaktioiden seuraaminen on tällä hetkellä vaativaa työtä, jonka onnistuminen vaatii osaavaa ja kokenutta asiantuntijaa.
Aalto-yliopiston kehittämä algoritmi mahdollistaa aivojen täsmästimulaation ja avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi masennuksen ja kivun hoitoon.
Suomessa on tällä hetkellä vauvakato, mikä tulee pahentumaan, ellei myös synnytyskokemukseen panosteta aiempaa enemmän. Näin sanoo sähköinsinööri ja tekniikan lisensiaatti, verkkopedagogi sekä synnytysvalmentaja Marjaana Siivola, joka väittelee Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta syyskuussa.
Sana 'ori' on japania ja tarkoittaa taitettua, sana 'kami' taas paperia. Japanilaista paperintaittelua ja sen tuloksena syntynyttä esinettä kutsutaan origamiksi. Vuosisatoja vanhaa keksintöä hyödynnetään Aallossa lukuisilla eri aloilla. Tässä niistä muutama.
Suomen kvanttilippulaivan johtaja Peter Liljeroth ja kansallisen kvantti-instituutin johtaja Jukka Pekola kuvaavat Suomen roolia kvanttiteknologian tutkimuksen ja kehityksen globaalilla kentällä.
Tuotantotalouden laitoksen professori Timo Vuori tutkii radikaalien teknologisten- ja markkinamuutosten herättämiä voimakkaita tunteita yritysjohdossa sekä näiden vaikutusta strategiseen päätöksentekoon. Nyt hän kertoo, miten haitallinen ahdistus voidaan kääntää rakentavaksi energiaksi.
Hakkerit vaanivat etätyöläistä, ja mainostaja vakoilee tapojamme. Kaikelta ei voi suojautua, mutta pienellä yrittämisellä pääsee turvallisemmille vesille. Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju antaa viisi vinkkiä tietoturvan parantamiseksi.
Katso apulaisprofessori Niina Nurmen viisi vinkkiä onnistuneeseen etäkokoukseen.
Muutokset työelämässä ovat tapahtuneet erityisesti työajan ja -paikan käsityksessä. Sosiaalisuus ja teknologinen pystyvyys ovat niin ikään merkittävästi esillä hybridityötä määrittäessä.
Tutkijamme kertovat, miten tekoälyteknologia muuttaa terveydenhuoltoa ja miten siihen kannattaa suhtautua.
Generatiivinen tekoäly tuntuu olevan kaikkialla, mutta tekeekö se oikeasti työstä helpompaa ja yrityksistä tuottavampia?
Aalto-yliopiston ekosysteemistä saa alkunsa joka vuosi jopa sata yritystä. Portfoliossa esitellään kattavasti Aallon innovaatioita.
Aalto-yliopisto esittelee tällä viikolla Slushissa 12 maailmaa muuttavaa innovaatiota. Yksi niistä on virtuaalinen synnytysvalmentaja Natal Mind, jonka kehittämiseksi toteutetaan parhaillaan kliinistä tutkimusta synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitamiseen liittyen. Natal Mind -tiimi on tavattavissa Aallon osastolla keskiviikkona 20. marraskuuta.
Puuvaahdosta 4D-tulostamalla tehty julkisivuelementti voi säästää merkittävästi lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa sekä kutistaa rakentamisen hiilijalanjälkeä.
Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Aallon Fyysikkokilta törmäsi lukiokiertueellaan Jyväskylän normaalikoulun opettajahuoneessa johtavaan rehtoriin Antero Hietamäkeen, joka opiskeli teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa 1980-luvulla.
Puhujana on tällä kertaa muun muassa aivotutkija Minna Huotilainen. Tapahtuman tarkoituksena on tehdä tekniikan alaa tutuksi aliedustetuille ryhmille.
Osana TuKoKe-kilpailua (Tutki-Kokeile-Kehitä) Armaan Hooda voitti päivän professorina Aallossa. Hän vietti päivän yhdessä professori Pauliina Ilmosen ja muiden tutkijoiden kanssa Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella.
Aallon bioinformaatioteknologian alumni Markus Toivonen aloitti opintonsa vuonna 2015. Idea Inkubiosta kertovasta dokumenttielokuvasta syntyi vuonna 2019, kun bioinformaatioteknologian kilta juhli 15-vuotista taivaltaan.
Fajr Asghar ja Vilma Svynarenko laskivat ensin aurinkokennojen hyötysuhdetta ja kirjoittivat sitten artikkelin uusiutuvasta energiasta.
"Olen monta kertaa ajatellut, että nyt minä kyllä lopetan koko homman: tästä ei tule mitään. Mutta toivun nopeasti: usein jo seuraavana päivänä optimismi saa vallan."
Professori Jukka Pekola saa Suomen Kulttuurirahaston palkinnon kvanttiteknologiatutkimuksen pitkäaikaisesta edistämisestä ja osallistumisesta ihmiskunnan haasteiden ratkaisemiseen.
"Sekä fysiikassa että tietotekniikassa on erittäin vähän naispuolisia tutkijoita ja professoreita. Viime vuonna meillä oli aihetta juhlaan, kun ensimmäinen naisopiskelija läpäisi kurssini. Sillä oli suuri merkitys minulle."
Nykyään tekoälystä puhutaan kaikkialla, mutta miten tekoäly oikeastaan toimii ja mikä on ollut Suomen ja suomalaisten rooli tekoälyn kehityksessä? Tässä podcastissa haetaan vastauksia näihin kysymyksiin, päästään tutustumaan suomalaisiin tekoälyalan pioneereihin ja keskustellaan ajankohtaisista tekoälyyn liittyvistä aiheista.
Mitä on vetytalous ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa Suomelle ja maailmalle? Uusi Hydrogen Valley -podcast pureutuu vetytalouden tulevaisuuteen.
Miltä uudistaminen eri työympäristöissä näyttää, mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä se vaatii meiltä ihmisiltä?
Alustatalouden faktat ja myytit -podcast pureutuu siihen, miten datan ja tekoälyn käyttö auttaa yrityksiä menestymään.
