É«É«À²

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Ohjelman kuormitus kuvaa opiskelijan kokemusta koulutusohjelman kokonaiskuormituksesta ja kuormituksen jakautumisesta. Tähän kokemukseen vaikuttaa eniten opiskelijoilta vaadittava työmäärä ja arviointimenetelmät. Monet muutkin tekivät voivat vaikuttaa, kuten opetuksen laatu, opiskeluilmapiiri, opiskelijan kokonaiskuormitus elämässä ja hänen vaatimukset itselleen. Koulutusohjelma ei pitäisi olla opiskelijalle liian kuormittava, eikä se saisi sisältää kohtuuttomia opetus- ja arviointimenetelmistä johtuvia kuormituspiikkejä.   

Vinkit opettajalle: 

Ohjelmatason kuormituksen hallinnassa keskeistä on jokaisen opintojakson huolellinen mitoitus ja ohjelmaan kuuluvien opintojen mitoituksen ja linjakkuuden arviointi suhteessa toisiinsa. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi ja ohjelman kuormituksen arvioimiseksi tarvitaan opettajayhteisön dialogia ja yhteissuunnittelua. Opettajana voit vaikuttaa opiskelijan kuormittavuuden kokemukseen suunnittelemalla oman opetuksesi suhteessa muuhun tutkinnon kokonaisuuteen, tarjoten mahdollisuuksien mukaan opiskelijalle joustavia tapoja opintojakson suorittamiseen sekä osallistumalla aktiivisesti tapaamisiin, joissa opetusta suunnitellaan yhdessä ohjelman tai pääaineen tasolla. 

Linjakas opetus

Opintojakson mitoitus osaamistavoitteet huomioiden

Opetussuunnitelman kehittäminen (Ohjelmajohtajan käsikirja)

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Ohjelman linjakkuus kuvaa opiskelijan kokemusta ohjelmasta kokonaisuutena. Selkeä käsitys ohjelman tuottamasta osaamisesta ja asiantuntemuksesta sekä näiden saavuttamista tukeva opintojen selkeä kokonaisuus auttaa opiskelijaa omien tavoitteidensa asettamisessa ja oman oppimisensa ohjaamisessa. Linjakas opetuksen kokonaisuus tukee yleensä syvällistä oppimista, opintojen sujuvuutta ja hyvinvointia.    

Vinkit opettajalle: 

Linjakkuuden perustana ohjelmatasolla ovat huolellisesti laaditut osaamistavoitteet sekä dialogi opettajayhteisön kanssa. Opettajana voit osallistua linjakkuuden rakentamiseen pyrkimällä tunnistamaan oman opintojaksosi aseman tutkinnon kokonaisuudessa, arvioimalla omien opintojaksojesi osaamistavoitteita suhteessa ohjelman tai pääaineen tavoitteisiin sekä pyrkimällä muotoilemaan osaamistavoitteet huomioiden tutkinnon kokonaisuuden. Osallistumalla aktiivisesti opetukseen liittyviin keskusteluihin omassa opettajayhteisössäsi pystyt rakentamaan yhteistä ymmärrystä opetuksen tavoitteista sekä eri osa-alueiden linjakkuudesta. 

Linjakas opetus

Opintojakson mitoitus osaamistavoitteet huomioiden

Opetussuunnitelman kehittäminen (Ohjelmajohtajan käsikirja)

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Opetuksen kiinnostavuus kuvaa sitä kuinka mielekkäänä ja kiinnostavana opiskelija pitää opintojaksojen sisältöjä. Tähän kokemukseen vaikuttaa paljon opiskelijan omat pohjatiedot, motivaatio ja jaksaminen, mutta myös se, miten opetus on järjestetty ja miten opettajat opettavat. Esimerkiksi opiskelijaa aktivoiva ja osallistuva opetus lisää usein kiinnostusta aiheeseen. Kun opetetut asiat tuntuvat kiinnostavilta, kiinnittää se opiskeluun ja tukee opiskelukykyä. Toisaalta jos opetetut asiat ei lainkaan tempaa mukaansa, voi opiskelija kokea ulkopuolisuutta ja opiskelukyky alentua.   

Vinkit opettajalle:  

Opettaja voi saada opetuksen kiinnostavaksi kehittämällä laadukasta opetusta ja antamalla oman innostuksensa näkyä. Tärkeää on myös huomioida opiskelijaryhmän tarpeet ja heidän henkilökohtaiset kiinnostuksensa. Aktivoivat työtavat, vertaisoppimisen tukeminen ja opiskeltavan asian yhteydet käytännön (työ)elämään ja muihin opiskeltaviin asioihin rakentavat osaltaan opetuksen kiinnostavuutta. Joustavuus ja valinnanvapaus tuovat opiskelijalle autonomiaa ja hallinnan tunnetta, mitkä myös auttavat heitä rakentamaan omaa motivaatiota aihepiiriin.

Opettajan muistilista kurssille

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Ryhmäyttäminen tarkoittaa tässä sitä, että opetuksella ja muulla koulutusohjelmissa tehtävällä työllä saadaan opiskelijat tutustumaan toisiinsa ja osaksi yhteisöä. Tällainen ryhmäyttäminen on tärkeä opintoihin ja yliopistoon kiinnittävä ja sitouttava tekijä. Se voi tukea opiskelukykyä monin tavoin lisäten viihtyvyyttä, opiskelijoiden mahdollisuutta tukea toisiaan ja rakentaa yhdessä tulevaisuutta. Toisinaan opiskelija voi olla täysin opiskelukykyinen ja tyytyväinen, vaikka hän opiskelisi erillään muista.    

Vinkit opettajalle: 

Opettajana voit vaikuttaa paljonkin siihen, että opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja liittyvät osaksi Aalto-yhteisöä. Tämä kannattaa huomioida jo kursseja ja opetusta suunniteltaessa. Voit esimerkiksi opetustilanteissa suosia erilaisia pari- tai ryhmäkeskusteluita, joissa ohjeistat opiskelijoita myös esittäytymään ja kertomaan jotain itsestään. Oppimistehtäviä voi teetättää pareina, ryhminä tai yhteisprojekteina.Ryhmät voi myös jakaa opettajan toimesta. Samoin voit mahdollisuuksien mukaan sisällyttää oppimistehtäviin tutustumista esimerkiksi Aallon tutkimusryhmiin. 

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen opetuksessa

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Opetuksen linjakkuus tarkoittaa tässä sitä, että opetuksen tavoitteet ja vaatimukset ovat opiskelijalle selvät, opiskelutehtävät auttavat opiskelijaa oppimaan näitä tavoitteita ja tavoitteiden mukaisia asioita myös arvioidaan tenteissä ym. Tällainen opetus tukee yleensä syvällistä oppimista, opintojen sujuvuutta ja hyvinvointia. Kokemukseen linjakkuudesta voivat vaikuttaa myös opiskelijan pohjatiedot ja esimerkiksi kuormittuneisuus.    

Vinkit opettajalle: 

Linjakas opetuksen suunnittelu tarkoittaa sitä, että opetuksella on selkeät tavoitteet, ja sen sisällöt ja arviointimenetelmät muodostavat eheän kokonaisuuden. Onkin tärkeä varmistaa, että opiskelijalle on selvää, mitä hänen odotetaan oppivan, miten häntä arvioidaan ja opettaa näitä asioita. Yhteissuunnittelu ja -opettajuus muiden ohjelman opettajien kanssa tukee usein linjakkuutta sekä kurssi- että ohjelmatasolla. Opiskelijan näkökulmasta opetuksen linjakkuus on merkittävässä asemassa opiskeluhyvinvoinnin ja -kyvyn tukemisessa.

Linjakas opetus

Opintojakson mitoitus osaamistavoitteet huomioiden

Opetussuunnitelman kehittäminen (Ohjelmajohtajan käsikirja)

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Arviointi ja palaute kuvaa opiskelijan kokemusta opettajilta saadusta riittävästä oppimista edistävästä palautteesta. Tällainen palaute on keskeinen laadukkaan opetuksen tunnusmerkki ja opiskelijan kehittymisen kannalta hyvin tärkeää. Opettajat voivat antaa palautetta harjoituksista ja tenteistä, mutta palautteen saaminen voi tapahtua keskustelussa opintojakson luennoitsijan tai assistentin kanssa. Palautteen saamisessa myös opiskelijan panos vaikuttaa: etsiikö opiskelija itse palautetta ja onko hän valmis ottamaan sitä vastaan.    

Vinkit opettajalle: 

Opettajan on tärkeää kiinnostua opiskelijoista ja heidän oppimisestaan sekä käydä heidän kanssaan dialogia opittavista asioista ja auttaa opiskelijoita syventämään omaa osaamistaan. Kun näin toimitaan, oppimista tukevaa palautetta annetaan usein automaattisesti riittävästi. Välikokeet, pienet testit ja itsearviointitehtävät antavat opettajalle välineitä tunnustella opiskelijoiden tietotaitoa ja myös mahdollisuuden antaa palautetta oppimisprosessin kuluessa. Tärkeää on myös viestiä antavansa palautetta, muutoin opiskelijat eivät välttämättä miellä sitä saavansa.

Oppimisen arviointi Aalto-yliopistossa

Kurssipalaute osana kurssin elinkaarta

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Opiskelijalähtöinen ohjaus tarkoittaa sitä, että opiskelija saa ohjausta opintojensa ja uransa suunnitteluun silloin, kun sitä tarvitsee. Opiskelijoilla voi olla erilaisia tuen tarpeita opintojensa eri vaiheissa. Osaan niistä pyritään vastaamaan yhteisesti esim. tietyissä kohdissa opintoja, jolloin tuen ajatellaan olevan ajankohtaista. Osa ohjauksesta toteutuu tarvittaessa sinun aloitteestasi, jolloin pysähdytään sinun aiheesi äärelle. Tärkeää on, että tiedät ohjausta olevan saatavilla ja tiedät myös, keneltä tai mistä sitä voit pyytää.    

Vinkit opiskelijalle: 

Jokaisella opiskelijalla on omat tavoitteensa, tarpeensa ja elämäntilanteensa. Ohjauksessa on tärkeää pysähtyä aidosti kuuntelemaan. Tue opiskelijaa opinto- ja urasuunnittelussa, jossa tavoitteet ovat opiskelijan asettamia ja realistisia elämäntilanteeseen nähden.
Opettajana ja ohjaajana asiantuntemukseesi kuuluu yliopiston ohjaus- ja tukipalveluiden tunteminen. Kun olet tietoinen niistä, niin osaat ohjata opiskelijan tarvittaessa eteenpäin ja pyytää myös itse tukea ohjaustyöhösi. Kerrothan myös opiskelijoille esim. oman opetuksesi ohessa yliopiston ohjauspalveluista. Tärkeimmät ohjaustahot opiskelijoille ovat ja Starting Point of Wellbeing.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Digitaalinen oppimisympäristö kuvaa tässä käyttökokemusta Sisusta ja MyCoursesista. Opintojen suunnittelu Sisussa ja opintojen suorittaminen MyCoursesissa tulisi olla teknisesti mahdollisimman selkeää ja sujuvaa, jotta opiskelija voi keskittyä olennaiseen eli oppimiseen. Sisu ja MyCourses toimivat yhteen, jotta opiskelijan käyttäjäkokemus olisi mahdollisimman saumaton. Sisua kehitetään käyttäjäpalautteen perusteella yhdessä Sisu-korkeakoulujen kesken. MyCourses perustuu Moodle-nimiseen oppimisympäristöön, johon on Aallossa lisätty täällä tapahtuvaa opetusta tukevia ominaisuuksia. Opettajan tapa käyttää MyCoursesia vaikuttaa paljon siihen, kuinka se tukee opiskelijan oppimista.    

Vinkit opettajalle: 

MyCourses sisältää monia toiminnallisuuksia, joilla voit opettajana tukea opiskelijan oppimista. Selkeästi merkityt palautuspäivät sekä edistymisen seuranta ohjaavat ja helpottavat kurssin edistymisen seurantaa. Nämä parantavat myös opettajalle luotavien raportointien laatua. Palautteen ja arvosanojen kirjaaminen MyCoursesiin kurssin aikana auttaa opiskelijoita seuraamaan edistymistä ja palaamaan niihin tarvittaessa. Sisun osalta voit tehdä digitaalisen oppimisympäristön opiskelijalle sujuvaksi pitämällä opetustapahtumien tiedot ajantasaisina, hyväksymällä toteutuksille ilmoittautuneet heti ilmoittautumisajan päätyttyä (normaali ilmoittautuminen) sekä arvioimalla suoritukset mahdollisimman pian niiden päätyttyä. 

Sisu ja MyCourses: ydinjärjestelmät ja niiden keskinäiset yhteydet

Digitaalinen MyCourses -oppimisympäristö

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Fyysinen opiskeluympäristö kuvaa tässä opiskelutilojen sopivuutta oppimiseen ja itseopiskelutilojen saatavuutta. Opiskelutilat vaikuttavat monella tavalla kykyyn opiskella, mm. opiskelussa tapahtuvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen, mahdollisuuksiin keskittyä ja rauhoittua, turvallisuudentunteeseen, etäopiskelumahdollisuuksiin, ajankäyttöön, motivaatioon, mielialaan, viihtyvyyteen ja luovuuteen.     

Vinkit opettajalle: 

Kurssia suunnitellessasi on tärkeää ottaa huomioon sen erityiset tarpeet. Määrittele, mitkä toiminnot voi toteuttaa verkossa ja mitkä vaativat läsnäoloa, ja etsi tapoja tehostaa kasvokkain tapahtuvia vuorovaikutuksia. Keskustele oman koulun pedagogisen asiantuntijasi kanssa saadaksesi tietoa Aalto-yliopiston uusimmista resursseista. Ihannetapauksessa kurssin rakenteen tulisi ohjata tilan valintaa. Tilavaraukset kannattaa tehdä ajoissa. Tarpeidesi ja ryhmäsi koon perusteella korkeakoulusi lukujärjestyksen ja opetuksen suunnittelijat voivat auttaa valitsemaan sopivimman paikan, olipa kyseessä auditorio, ryhmätyöskentelyyn suunniteltu luentosali tai eri tilojen yhdistelmä. Tämä lähestymistapa varmistaa parhaat mahdolliset oppimisolosuhteet ja parantaa kokonaisvaltaista oppimiskokemusta. Voit myös kertoa opiskelijoille, mistä Aallossa on mahdollista löytää ja varata itseopiskelutiloja. 

Oppimistilat opetukseen

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Kulttuurinen opiskeluympäristö kuvaa tässä kokemusta, että opiskelijat voivat tulla hyväksytyiksi Aalto-yhteisössä omana itsenään ja erilaisine mielipiteineen. Kansainvälisessä ja monimuotoisessa yhteisössä voi olla ristiriitaisiakin odotuksia, arvoja, asenteita ja perinteitä. Kokemuksemme voivat olla erilaisia sen suhteen, onko opiskeluympäristö aidosti tasa-arvoinen, avoin kaikille, osallistava ja monimuotoisuutta arvostava. Aalto-yhteisön jokaisella jäsenellä on oikeus tulla kohdelluksi kunnioittavasti, emmekä hyväksy minkäänlaista sopimatonta käytöstä, kiusaamista tai häirintää. Lisätietoja ³Ùää±ô³Ùä. 

Vinkit opettajalle: 

Edistääksesi kulttuurista opiskeluympäristöä luo luokkaan avoin ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa jokainen opiskelija tuntee olevansa arvostettu. Yksi toimiva käytäntö on aloittaa kurssi sopimalla yhteisesti turvallisemman tilan periaatteista. Tämä tarkoittaa opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken yhteisesti keskusteltuja ja sovittuja vuorovaikutuksen ja työskentelyn pelisääntöjä. Yleisesti monipuoliset opetusmenetelmät, materiaalit ja osallistumisen tavat tarjoavat paremmat osallistumis- ja oppimismahdollisuudet kaikille.

Jos huomaat häiritsevää tai syrjivää käytöstä, on tehtäväsi opettajana puuttua siihen. Tukenasi on koulusi oppimis- tai HR-palveluiden henkilöstö. 

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen opetuksessa

Yhdenvertainen, monimuotoinen ja inklusiivinen Aalto (EDI Aallossa)

Tukea häirintätilanteisiin (opiskelijan sivu)

Osallistavan ja turvallisen vuorovaikutuksen periaatteista sopiminen kurssilla

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Turvallinen ilmapiiri kuvaa tässä opiskelijan kokemusta kokeilemisesta, riskinottamisesta ja avun pyytämisestä ilman pelkoa. Nämä kuuluvat luonnollisena osana oppimiseen. Turvallinen opiskeluympäristö mahdollistaa luovuuden sekä rauhallisen ja tasapuolisen keskustelun haastavista ja arkaluontoisistakin aiheista. Vuorovaikutukseen kannustava turvallinen tila kehittää kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja ja tukee oppimista ja hyvinvointia.    

Vinkit opettajalle: 

Kannusta kurssin alussa avoimeen keskusteluun, kysymiseen, kyseenalaistamiseen ja osoita omalla esimerkilläsi, että olet avoin eri näkökulmille ja valmis käymään keskustelua. Kerro selkeästi, miten olet tavoitettavissa ja mitä tukea opiskelijalle on tarjolla. Opettajana voit mahdollistaa matalan kynnyksen osallistumisen käyttämällä anonyymejä työkaluja, keräämällä palautetta sekä hyödyntämällä pari- tai pienryhmäkeskusteluja luentojen aikana ja tehtävien purussa. Ryhmä- ja projektityöskentelyssä opettaja voi jakaa ryhmät etukäteen ja tukea ryhmien työskentelyä sen aikana. Työkaluja yhdessä työskentelyn kehittämiseen löydät ³Ùää±ô³Ùä,

Osallistavan ja turvallisen vuorovaikutuksen periaatteista sopiminen kurssilla

Psykologinen turvallisuus (Aaltogether)

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Vertaistuki kuvaa miten hyvin opiskelija saa muilta opiskelijoilta tukea sekä keskusteluapua opiskeltavien asioiden ymmärtämiseen. Vertaistuki on usein tärkeää paitsi oppimisen, myös laajemmin opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta osa opiskelijoita haluaa opiskella itsenäisesti ja saavat niin mielekkäimmin opiskelujaan eteenpäin. Opiskelukavereilta saatu tuki mahdollistuu helpommin opetuksessa, jossa ryhmäytetään opiskelijoita. Toisaalta opiskelijoiden oma aktiivisuus tuen hakemisessa vertaisilta on tärkeää.    

Vinkit opettajalle: 

Opettaja voi omalla opetustoiminnallaan auttaa opiskelijoita opiskelemaan yhdessä ja tukemaan toisiaan opiskelussa. Erilaiset ohjatut ja hyvin ohjeistetut ryhmätyöt ja opiskelijaprojektit rakentavat vertaistukikulttuuria. Ryhmätyötaitoja voi myös tietoisesti opettaa ja ottaa osaksi arviointia. Vertaisarviointimenetelmien käyttö saa opiskelijat ottamaan vastuuta myös toisten opiskelijoiden oppimisesta. Huomaathan myös, että sekä ryhmätyöt että vertaisarviointi ovat aikaa vieviä opintojen suoritustapoja, jolloin kurssin kokonaistyömäärä saattaa huomaamatta kasvaa tarkoitettua suuremmaksi opiskelijoille. 

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Pohjaosaaminen kuvaa kokemusta vahvasta oman alan tietopohjasta, joka helpottaa koulutusohjelman uusien opintojaksojen sisältöjen omaksumista. Koska uuden oppiminen rakentuu vahvasti olemassa olevan tietopääoman päälle, on vahva pohjaosaaminen tärkeä opiskelukyvyn osatekijä. Kokemukseen pohjaosaamisen riittämättömyydestä voi vaikuttaa paitsi oma osaaminen, myös esimerkiksi uskomus omasta pystyvyydestä tai väsymys. Puutteet pohjaosaamisessa saattavat näkyä opintojen hidastumisena, oppimisongelmina, stressinä ja motivaatio-ongelmina. Laadukas opetus usein huomio opiskelijoiden erilaiset pohjaosaamiset ja pyrkii jossain määrin sopeuttamaan opetusta opiskelijoiden lähtötasoon.

Vinkit opettajalle: 

Tärkeä osa opettajan työtä on suunnitella ja toteuttaa opetus ottaen huomioon opetukseen tulevien opiskelijoiden ennakkotiedot ja pohjaosaaminen aihepiiristä. Kun suunnittelet kurssiasi, mieti millaisia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia opiskelija tarvitsee pystyäkseen aloittaman sujuvasti opiskelun kurssillasi ja kerro nämä esitietovaatimukset selvästi kurssikuvauksessasi. Voit myös tehdä kurssillesi alkukokeen antaaksesi opiskelijoille tuntumaa kurssisi lähtötasosta sekä testataksesi opiskelijoiden osaamistason ja sopeuttaa opetustasi tähän. Jos kurssisi on suunnattu alkuvaiheen kandidaattiopiskelijoille, voi lähtötason selvittäminen olla erityisen hyödyllistä.

Opettajan muistilista kurssille

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Pystyvyys kuvaa opiskelijan uskomusta omaan pärjäämiseen opiskelijana sekä luottamusta siihen, että pystyy oppimaan oman alan vaikeatkin asiat. Pystyvyys on opiskelumotivaation ydintä ja vaikuttaa siihen, haluaako opiskelija ponnistella ja nähdä vaivaa opintojen eteen, ja on siksi tärkeää sekä opiskelukyvyn että hyvinvoinnin kannalta. Pystyvyyden kokemukseen vaikuttavat paljon oma oppimishistoria, saadut palautteet ja arviot, mutta myös esimerkiksi väsyminen ja opiskeluilmapiiri.

Vinkit opettajalle: 

Opiskelijan itseluottamuksen ja pystyvyyden kokemusta voi kasvattaa ottamalla selvää opiskelijoiden ennakkotiedoista ja huomioimalla ennakkotietojen taso oppimistehtäviä suunniteltaessa. Oppimista ja kehittymismahdollisuuksia korostava ja erehdyksiä salliva opiskeluilmapiiri, kuten myös jatkuva arvostava palaute, tukevat yleensä itseluottamuksen kehittymistä. On tärkeää antaa tunnustusta myös yrittämisestä ja ponnistelusta ja ylipäänsä oppimisprosessiin antautumisesta. 

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavia sisältöjä: 

Opiskelutaidot 

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Suoritusjännitys kuvaa paineen ja hermostumisen tunnetta, jota erilaiset osaamisen arviointitilanteet, kuten tentit tai esitelmät, voivat aiheuttaa. Suoritustilanteita kuuluukin hieman jännittää, mutta jos suoritusjännitys kasvaa liian isoksi, voi se haitata opiskelukykyä paljonkin: vaikka opiskelija saisi opiskeltua, voi voimakas suoritusjännitys estää häntä osoittamista omaa osaamistaan. Suoritusjännityksen takana voi olla monenlaisia syitä. Usein tunteeseen vaikuttaa opiskelijan omat uskomukset suoritustilanteista ja niiden merkityksestä hänelle. Myös opetusjärjestelyillä ja opettajan toiminnalla on vaikutusta opiskelijoiden suoritusjännitykseen.

Vinkit opettajalle:

Opettajan on hyvä pitää mielessä, että monet opiskelijat jännittävät suoritustilanteita, kuten tenttejä tai esityksiä, joissa he altistuvat toisten arvioinnille. Opettajana voit vaikuttaa paljon siihen, miten opetus ja siihen liittyvät arviointitilanteet koetaan. Tärkeää on antaa opiskelijoille selkeät arviointikriteerit, suosia arviointimenetelmiä, joissa arviointi perustuu useampaan osasuoritukseen ja mahdollisuuteen parantaa suoritusta palautteen perusteella. Oleellista on myös luoda ilmapiiriä, jossa voi yrittää ja erehtyä.

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavia sisältöjä: 

Opiskelutaidot 

Tunnetaidot

Ahdistuneisuus ja jännittäminen

Opintopsykologien ja uraohjauspsykologien yksilöohjaus

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Itsekriittisyys kuvaa opiskelijan suhdetta itseensä erityisesti, kun kohtaa epäonnistumisia tai ylitsepääsemättömältä tuntuvia haasteita. Jos suhde itseen on ankara, oma sisäinen kriitikko aktivoituu herkästi silloinkin, kun se ei välttämättä auta tilanteessa, ja epäonnistumiset ja virheet jäävät kalvamaan mieltä. Tällöin alkaa helposti vertailemaan itseään muihin: muut näyttävät selviytyvän vastoinkäymistä itseä paremmin ja voi kokea itsensä huonompana, vääränlaisena tai riittämättömänä. Korkea itsekriittisyys lisää selvästi riskiä uupua ja voi saada välttelemään vaikeilta tuntuvia opiskelutehtäviä, koska ne sisältävät riskin epäonnistua.

Vinkit opettajalle: 

Hyvin itsekriittisten opiskelijoiden voi olla hankala suhtautua armollisesti omiin virheisiinsä ja epäonnistumisiinsa. Korosta, että virheet ovat osa oppimisprosessia ja tarjoavat mahdollisuuden kasvuun ja kehittymiseen. Kunnioittava, positiivinen ja kannustava palaute voi motivoida jatkamaan työtä myös haasteiden ilmetessä. Rohkaise keskittymään kokonaisuuteen ja onnistumisiin, ei pelkästään lopputuloksiin, saavutuksiin tai virheisiin. Monipuolisten opetustapojen ja -tekniikoiden käyttäminen antaa jokaiselle mahdollisuuden onnistua ja menestyä. Turvallisessa ja myönteisessä oppimisympäristössä opiskelijat voivat kohdata haasteita ilman lamauttavaa epäonnistumisen pelkoa. Itsetuntemuksen ja tunteiden ilmaisun tukeminen opetuksessa auttaa opiskelijoita ymmärtämään, miksi he reagoivat tietyllä tavalla eri tilanteissa.

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavia sisältöjä:

Opiskelutaidot 

Rohkeutta ja itsemyötätuntoa

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Organisoitu opiskelu kuvaa suunnitelmallista, järjestelmällistä ja aikataulutettua opiskelutapaa. Tämä auttaa selvästi edistämään opintoja yliopistossa, jossa opiskelijoilla on paljon vastuuta itsensä johtamisesta. Hyvä suunnittelu ja ajankäyttö ovat myös usein avaimia opiskeluhyvinvointiin, kunhan omat aikataulut eivät ole liian vaativia ja velvoittavia.

Vinkit opettajalle:

Opiskelijan on huomattavasti helpompi tehdä omaa suunnittelua ja aikatauluttamista, jos hän on saanut hyvissä ajoin tietoonsa kurssiisi liittyvät aikataulut, tavoitteet ja tehtävät sekä niiden työmäärät. Parhaassa tapauksessa opiskelijalla on nämä tiedot kaikista samaan aikaan käymistään kursseista, jolloin opintojen organisointi kokonaisuudessaan helpottuu. Opetustavoilla ja -järjestelyillä on suuri vaikutus opiskelijoiden organisoituun opiskeluun. Kun opettaja jäsentää kurssisisältöjä ja aikatauluja selkeästi opiskelijoille pienissä paloissa ja tekee ne näkyväksi, opiskelijan on huomattavasti helpompi tehdä omaa suunnittelua ja aikatauluttamista. Opiskelijan organisoitua opiskelua voidaan edistää paljon myös koulutusohjelmien kokonaissuunnittelulla ja kattavalla HOPS-ohjauksella. Yllättävät muutokset kursseilla ja opetussuunnitelmissa vaikeuttavat opiskelijoiden työtä. Usein alkuvaiheen opiskelijat kaipaavat enemmän tukea suunnitteluun kuin pidemmälle ehtineet.

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavia sisältöjä:

Opiskelutaidot

 Ajanhallinnan verkkokurssi

Paras hetki päivässä -podcastit
 

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Syväsuuntautunut opiskelu on erilaisia tietoja yhdistämään pyrkivää, perusteluja etsivää ja näin ymmärrykseen tähtäävää. Tällainen opiskelutapa auttaa opiskelijaa rakentamaan omakohtaisia tietokokonaisuuksia, jotka usein muistetaan hyvin ja pitkään. Syväsuuntautunut opiskelu johtaa usein hyviin oppimistuloksiin pitkällä aikavälillä, mutta voi olla ajoittain kuormittava, mikäli työmäärät ovat suuria tai opiskelija ei organisoi ja priorisoi opiskeluaan hyvin.

Vinkit opettajalle: 

Opetuksella voi tukea syväsuuntautunutta oppimista. Tärkeää on saada opiskelijat rakentamaan aktiivisesti omakohtaista tietoa ja esittämään perusteluja. Tämä mahdollistuu, kun oppimistehtävät vaativat tiedon soveltamista, yhdistelyä ja tiedon arviointia. Oleellista on mitoittaa työmäärä kohtuulliseksi ja näin antaa opiskelijalla aikaa pohtia ja sulatella tietoa. Vertaisarviointikäytännöt tukevat lähes aina syväsuuntautunutta oppimista. Opetuksen kiinnostavuus on myös suoraan yhteydessä opiskelijan haluun käyttää ymmärtämiseen pyrkivää lähestymistapaa oppimiseen.

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavia sisältöjä:

Opiskelutaidot 

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Itsearvioiva opiskelutekniikka kuvaa opiskelutapaa, jossa opiskelija selittää itselleen ja muille mitä hän osaa tai ei vielä osaa ja tekee itselleen pieniä testejä osaamisensa tunnistamiseksi. Tällainen opiskelutekniikka on tutkitusti yksi parhaista tavoista oppia syvällisesti ja muistaa asioita pitkään. Itsearvioivan opiskelutekniikan opettelu ja sen kehittäminen on näin yliopisto-opiskelussa tärkeää ja voi olla yksi tapa selättää oppimisongelmia. Opettajien käyttämät opetus- ja arviointimenetelmät voivat myös vaikuttaa siihen millaista opiskelutekniikkaa opiskelijat suosivat.

Vinkit opettajalle: 

Opettaja voi tukea opiskelijoiden itsearvioivan opiskelutekniikan kehittymistä monin tavoin. Keskeistä on saada opiskelijat selittämään itselleen ja muille mitä he osaavat ja mitä he eivät vielä osaa. Voit opetustilanteissa esimerkiksi ohjata opiskelijoita kirjaamaan itselleen mitä he ovat oppineet ja mitä haluavat vielä oppia sekä tekemään kysymyksiä opettavasta aiheesta toisilleen. Huomaa myös, että valitsemasi arviointimenetelmä vaikuttaa siihen, millaista opiskelutekniikkaa opiskelijat suosivat. Kannattaa esimerkiksi perehtyä käänteiseen opetusmenetelmään (flipped classroom) ja arvioida sen soveltuvuutta kurssillesi. Tai pohtia sopisivatko esimerkiksi oppimispäiväkirjat tai vertaisarviointimenetelmät kurssillesi.

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavia sisältöjä:

Opiskelutaidot 

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Ongelmat opiskelussa kuvaavat opiskelijan koettuja vaikeuksia ymmärtää ja hallita opiskeltavia asioita ja on näin ollen opiskelukyvyn ydintä. Tällaiseen kokemukseen voivat olla yhteydessä omat vähäiset pohjatiedot aihepiiristä, yliopisto-opiskeluun huonosti istuva opiskelutekniikka, motivaation ja ajanhallinnan taitojen puute tai jossain tapauksissa oppimisvaikeus. Myös stressi ja väsymys voivat johtaa tällaiseen kokemukseen, kuten myös liian kuormittava tai vaikeaselkoinen opetus.

Vinkit opettajalle: 

Koetut ongelmat opiskelussa voivat johtua hyvin monistakin tekijöistä. Opetuksella voi vaikuttaa joihinkin tekijöihin, mutta ei kaikkiin. Opettajan on tärkeää suhteuttaa opetuksen taso opiskelijoiden pohjatietoihin ja valmiuksiin sekä varmistaa opetuksen linjakkuus, selkeys ja ennustettavuus. Tärkeää on pitää myös työmäärät kohtuullisena. Oppimistehtävät ja arviointitavat, jotka auttavat opiskelijaa hahmottamaan asioiden välisiä suhteita ja kurssisisältöjen kokonaisuuksia, auttavat opiskelijoita yleensä säilyttämään hallinnan tunteen opiskelussa.

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavia sisältöjä:

Opiskelutaidot

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt 

Starting Point of Wellbeing

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Hyvinvointi kuvaa tässä kokemusta oman kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilasta ja sen vaikutuksesta opiskelukykyyn. Huonosti voivana opiskelusta ei saa useinkaan parasta irti, toisaalta hyvä opiskeluarki ja mielekkäät opinnot voivat lisätä merkittävästi kokemusta hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin muita rakennusaineita ovat mm. terveys, sosiaaliset suhteet, identiteetin varmuus, elämäntilanne, ravinto, työ, kokonaiskuormitus ja mielekkäät harrastukset. Aalto-yliopiston strategisena tavoitteena on edistää koko yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia.    

Vinkit opettajalle: 

Usein parasta mitä opettaja voi tehdä opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin eteen, on tehdä oma perusopetustyönsä laadukkaasti. Laadukas opetus ja oppimisen mahdollistaminen ovat mukana rakentamassa opiskelijoiden mielekästä ja hyvää arkea. Opettajana kohtaat myös opiskelijoita toisinaan henkilökohtaisestikin ja tällöin sinulle saattaa tarjoutua mahdollisuus kysyä mitä opiskelijalle kuuluu. Se voi olla tärkeä hyvinvointiteko, joka voi myös antaa sinulle mahdollisuuden ohjata opiskelijan muiden palveluiden piiriin, esimerkiksi Starting Point of Wellbeingiin. 

Kestävää hyvinvointia opetuksella (Aaltogether)

Opiskelijoille vinkattavat sisällöt: 

Tukea opiskeluhyvinvointiin 

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤:

Elämäntilanne ja -olosuhteet kuvaa missä määrin nämä tekijät hankaloittavat ja vaikeuttavat opiskelua. Toimeentulo, työssäkäynti, harrastukset, asumisjärjestelyt, liikkuminen yliopistolle, huoli läheisistä, oma perhetilanne, varmuus oleskeluluvasta ovat esimerkiksi elämäntilannetekijöistä, jotka voivat vaikuttaa opiskelijan voimavaroihin ja kykyyn opiskella. Parhaimmillaan elämässä on riittävissä määrin kaikki kunnossa ja opiskelija voi keskittyä opiskeluun ja oppimiseen. Yliopisto ei voi varsinaisesti vaikuttaa opiskelijoiden elämäntilanteisiin, mutta yliopiston on tärkeää huomioida opiskelijoiden yksilölliset elämäntilanteet ja tarvittaessa joustaa esimerkiksi opintojen suoritusajassa.

Vinkit opettajalle:

Opettaja ei tietenkään voi suoraan vaikuttaa opiskelijoiden elämäntilanteisiin, mutta opiskelijoiden elämäntilanteet näkyvät usein konkreettisesti opiskelijoiden mahdollisuuksissa tehdä kursseja ja oppia. Opettaja voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, että erilaisissa elämäntilanteissa olevat opiskelijat voivat kursseja suorittaa. Voit esimerkiksi mahdollistaa kurssin suorittamisen erilaisilla suoritustavoilla, antaa lisäaikaa kurssin suorittamiseen ja ylipäänsä suhtautua myötätuntoisesti ja joustavasti, jos opiskelijat tuovat esiin oman elämäntilanteensa vaikutuksia kurssin suorittamiseen.

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavia sisältöjä:

Starting Point of Wellbeing

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Sosiaaliset suhteet tarkoittavat tässä kokemusta siitä, että elämässä on itseä ymmärtäviä ihmisiä, joiden seuraan voi hakeutua halutessa. Sosiaalinen verkosto voi muodostua monesta eri yhteisöstä, kuten perhe- ja ystäväpiiristä sekä työ-, opiskelu-, ja vapaa-ajan yhteisöistä. Ihmissuhteista opiskelija voi saada sekä käytännöllistä apua että emotionaalista tukea ja näin tukea myös opiskelukyvylle. Itselle merkityksellisten sosiaalisten suhteiden puute voi heikentää opiskelukykyä.   

Vinkit opettajalle: 

Opettaja voi vaikuttaa opiskelijoiden sosiaalisten suhteiden muodostumiseen rakentamalla omissa opetustilanteissa yhteisöllisyyttä ja turvallista tilaa, esimerkiksi tukemalla ryhmäytymistä, teettämällä vuorovaikutteisia oppimistehtäviä sekä rohkaisemalla yhteiseen opiskeluun ja toisten tukemiseen. Jos opettajalla herää huoli opiskelijan yksinäisyydestä, on hyvä ottaa tämä puheeksi, kuunnella ja tarvittaessa ohjata tuen piiriin. Konkreettisten keinojen ehdottaminen on harvoin avuksi. Voit ohjata opiskelijan Starting Point of Wellbeingin ohjaukseen, jossa opiskelija voi tutkia mahdollisia erillisyyttä ylläpitäviä uskomuksiaan ja toimintatapojaan. Myös tarjoaa tukea yksinäisyyteen ja koulutusta henkilökunnalle. Aallon killat ja opiskelijajärjestöt järjestävät yhteistöllisyyttä vahvistavaa toimintaa opiskelijoille.

Opettajan muistilista kurssille

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Uravarmuus kuvaa toiveikkuutta, että olet menossa kohti mielekästä urapolun alkua. Uravarmuudella tarkoitetaan luottamusta, että yliopisto-opinnot antavat sinulle taitoja ja mahdollisuuksia päästä työelämään, kehittyä muiden asiantuntijoiden tuella ja pärjätä oman alan tehtävissä. Jos työelämä näyttäytyy loputtomien tai epävarmojen mahdollisuuksien maailmana, voi syntyä stressiä, kokemuksia epäpätevyydestä tai jopa väärästä alavalinnasta. Vaihtoehtojen tutkiminen ja valintoihin sitoutuminen lisäävät toiveikkuutta ja elämän merkityksellisyyttä.

Vinkit opettajalle: 
 

Opettajana voit auttaa opiskelijaa pohtimaan, mikä on hänelle opinnoissa tärkeää tänä lukuvuonna ja kannustaa opiskelijaa tutkimaan uravaihtoehtoja ja sitä, miten hänen opintonsa niihin valmistavat. Mahdollisuuksien havaitseminen lisää epävarmuuden sietokykyä ja toivoa. Voit myös auttaa opiskelijaa asettamaan tavoitteita ja suunnittelemaan sekä arvioimaan toimintaansa.  Kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja opiskelija oppii lisää työn maailmasta ja oppii tunnistamaan, mihin voisi sitoutua. Voit auttaa opiskelijaa kehittämään itsearviointaitojaan ja etsimään vaihtoehtoja. Voit rohkaista opiskelijoita jakamaan kokemuksiaan ja tukemaan toisiaan. Se auttaa heitä kuulumaan opiskeluyhteisöön ja työharjoitteluyhteisöihin ja oppimaan työalansa käytäntöjä. Urakysymyksissä voit myös kehottaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä urapalveluihin, uraohjauspsykologiin, tai Starting Point of Wellbeingiin.

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Varmuus elämän suunnasta kuvaa identiteettiä, jossa opiskelijalle on rakentunut selvyys, mihin hän elämässään etenee ja mitä haluaa saavuttaa. Tällainen identiteettikokemus toimii opiskelijalle voimavarana tuoden merkitystä elämään ja lisäten hyvinvointia. Nuori aikuisuus on aikaa rakentaa omaa kuvaa itsestään ja mihin elämässä pyrkii. Identiteetti rakentuu itsenäisestä elämästä, opiskelusta ja työnteosta muiden ihmisten kanssa sekä omista valinnoista. Joskus opiskelijan merkittävät elämänkokemukset tai uusi elämäntilanne voi muuttaa jo varmalta tuntunutta elämänsuuntaa ja tuo opiskelijalle tarpeen määritellä uudelleen mitä hän elämältä haluaa.

Vinkit opettajalle: 

Opiskelijat itse rakentavat omaa identiteettiään ja suuntaavat elämäänsä. Yliopisto-opetuksella ja opettajilla voi olla kuitenkin toisinaan merkittäväkin rooli, kun opiskelijat tätä identiteettityötä tekevät. Voit opettajana huomaamattakin toimia yhtenä roolimallina opiskelijoille tai sinun kurssisi tiedot voivat muuttaa opiskelijan kuvaa maailmasta. Voit halutessasi myös aktiivisesti antaa aikaa ja välineitä oman identiteetin rakentamiseen esimerkiksi asettamalla opiskelutehtäviä, joissa annat opiskelijoille mahdollisuuden tuoda esiin omia arvojaan tai mielipiteitään ja keskustella näistä.

Opiskelijalle vinkattavia sisältöjä:

Personal Impact -kurssit

Starting Point of Wellbeing

(²Ñ²â³§³Ù³Ü»å¾±±ð²õ-³Ù³Ü°ì¾±³Ù¾±¾±³¾¾±²õ²õä²õ¾±)

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Keskittyminen kuvaa opiskelijan kykyä kohdentaa huomio toivottuun asiaan. Keskittymiskykyä edistää kyky kiinnostua käsillä olevasta aiheesta, sopiva vireystila ja tilanteeseen sopivat opiskelutekniikat. Keskittymiskyky on taito, jota voi kehittää. Jos keskittyminen ei onnistu hyvästä pinnistelystä, hyvästä vireystilasta ja toimivista opiskelutekniikoista huolimatta, myös erilaiset tarkkaavuuden pulmat voivat vaikeuttaa keskittymistä.   

Vinkit opettajalle:

Voit tukea opiskelijoita keskittymisen taitojen kehittämisessä. Huomion kohdentamista tukee oppimisympäristö, joka auttaa fokusoimaan: rauhallisuus, häiriöiden minimoiminen, sopiva äänimaisema. Jämäkkä pyyntö laittaa kännykät pois opetuksen ajaksi tai yhteinen keskittymisharjoitus ennen uuteen työvaiheeseen siirtymistä voivat konkretisoida opiskelijoille, miten omaa keskittymistä voi parantaa. Kiinnostumisen taitoa voit tukea pitämällä opetus mielenkiintoisena konkreettisten esimerkkien avulla sekä kehottamalla opiskelijaa kytkemään sisältöjä aiemmin opittuun ja työelämässä vaadittuihin osaamisiin. Jos opiskelijalla on diagnosoitu tarkkaavuuden pulma, opintojen aikana opiskelija voi opetella työelämässä välttämättömiä keskittymisen taitoja.

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavat sisällöt:

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Toiminnanohjaus kuvaa opiskelijan taitoa rajata itselle sopiva tehtävä, tarttua tekemiseen ja säädellä toimintaa joustavasti olosuhteiden vaatimalla tavalla. Sujuva toiminnanohjaus mahdollistaa sen, että opiskelija pystyy poimimaan suuresta kokonaisuudesta etenemisen kannalta olennaisen tehtävän, aloittamaan tavoitteellisen työskentelyn, jatkamaan työskentelyä tarkoituksenmukaisen ajan ja myös lopettamaan työskentelyn. Tyypillisiä toiminnanohjauksen haasteita on liiallinen käynnistymiskitka tai toisaalta jumittuminen yksityiskohtiin liian pitkäksi aikaa.   

Vinkit opettajalle: 

Toiminnanohjausta tukee selkeät tehtävänannot ja tavoitteet. Niihin tukeutuen opiskelija voi asettaa itselleen realistisia tavoitteita ja aikatauluja sekä rajata työskentelyään. Rohkaise opiskelijoita arvioimaan omaa toimintaansa ja säätelemään välitavoitteita joustavasti, jotta oppimisprosessi etenee eikä opiskelija jumiudu kokonaisuuden kannalta epäolennaisiin yksityiskohtiin. Toiminnanohjausta voi kehittää itselle sopivien apuvälineiden avulla: monilla priorisoimista tukee tehokas kalenterointi ja todo-listat, kun taas käynnistymiskitkaa voi alentaa vaikkapa Pomodoro-tekniikka. Opettajana voit myös kertoa, miten itse kehität toiminnanohjaustasi! Opetuksessa voidaan harjoitella olennaisen tiedon löytämistä ohjeistuksesta, tehtävän pilkkomista pieniin välivaiheisiin ja keskittymisen säilyttämistä.

Opettajan muistilista kurssille

Opiskelijoille vinkattavat sisällöt:

Henkilökohtaiset opintojärjestelyt

²Ñää°ù¾±³Ù±ð±ô³¾Ã¤: 

Opiskelu-uupumusriski koostuu kahdesta osatekijästä: voimakkaasta stressistä ja riittämättömyyden kokemuksesta, jotka häiritsevät unta ja ihmissuhteita sekä opiskelumotivaation laskusta, joka ilmenee kiinnostuksen menettämisenä ja ajatuksina lopettaa opiskelu. Opiskelu-uupumusriski voi lisääntyä esimerkiksi, jos työmäärät ovat kohtuuttomia tai kokonaiskuormitus elämässä suuri, opetus on epäselvää, arviointikäytännöt epäoikeudenmukaisia, opiskelija on ankara itseään kohtaan ja hänen opiskelutapansa ei istu yliopisto-opiskelun vaatimuksiin. Jo voimakas stressi alentaa opiskelukykyä. Mikäli opiskelijalla ei ole mahdollisuuksia ja keinoja palautua opiskelun paineista, voi opiskelu-uupumusriski muuttua varsinaiseksi opiskelu-uupumukseksi, joka usein aiheuttaa pitkäaikaisen opiskelukyvyn laskun.    

Vinkit opettajalle: 

Opetuksella voi vaikuttaa osaan opiskelu-uupumuksen riskitekijöistä. Opettajien on tärkeää pitää huolta, että yksittäisten kurssien kuormitus ei ole kohtuuton ja opetus on linjakasta ja selkeää. Arviointimenetelmien selkeä viestiminen opiskelijoille ja arvioinnin läpinäkyvyys vähentävät opiskelijoiden kuormaa. Oleellista on myös tarkastella koko koulutusohjelman kuormitusta ja pitää huoli, että sisällöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät muodostavat eheän kokonaisuuden. Tätä tukee hyvä kommunikaatio opettajien välillä sekä opettajien yhteissuunnittelu ja -opetus.

Opettajan muistilista kurssille 

Opiskelijoille vinkattavat sisällöt:

Starting Point of Wellbeing

Opintopsykologien ja uraohjauspsykologien yksilöohjaus

Hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevat ryhmät, työpajat ja verkkomateriaalit

AllWell?-opiskelijakyselyssä 2025 toisen vuoden kandiopiskelijat ilmoittavat käyttävänsä aikaa opiskeluun keskimäärin 36,5 tuntia viikossa, ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijat 37 tuntia.Noin 10% opiskelijoista ilmoittaa opiskelevansa yli 60 tai alle 15 tuntia viikossa.

Laskennallisesti yhden opintopisteen opiskelu vie 27 tuntia aikaa. Mikäli opiskelija haluaa edistää opintojaan 60 op lukuvuodessa, vaatii tämä usein täysipäiväistä opiskelua. Opiskelijan mahdollisuuksiin tehdä opintoja vaikuttaa paljon opetus, ohjaus ja oppimisympäristö sekä omat voimavarat ja opiskelutaidot, joita opiskelija voi aina kehittää.

AllWell? -opiskelijakyselyssä 2025 toisen vuoden kandiopiskelijat ilmoittavat käyttävänsä aikaa ansiotyöhön keskimäärin 6 tuntia viikossa, ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijat 10 tuntia. Noin puolet ilmoittaa, etteivät he tee ansiotyötä lainkaan. Noin 10% kandiopiskelijoista ilmoittaa, että he tekevät ansiotyötä yli 20 tuntia viikossa, maisteriopiskelijoista 10% ilmoittaa tekevänsä ansiotyötä yli 30 tuntia viikossa.

Ansiotöiden tekeminen opintojen ohessa on osalle opiskelijoista taloudellinen pakko, osalle keino edistää omaa uraa ja hankkia uutta osaamista, osalle ehkä keino saada mielekästä tekemistä opintojen oheen. Täysipäiväisen opiskelun yhdistäminen ansitöiden tekemiseen vaatii usein hyviä opiskelutaitoja ja riittäviä voimavaroja.