Yli 100 asiantuntijaa antoi osaamistaan käyttöön: nopeasti koottu Fast Expert Teams -verkosto kykeni tuottamaan ratkaisuja koronakriisiin
Yli sata asiantuntijaa antoi osaamistaan käyttöön estääkseen Suomea halvaantumasta koronakriisin alettua. Fast Expert Teams -verkosto perustettiin 16. maaliskuuta LUT-yliopiston tietojohtamisen professorin Kirsimarja Blomqvistin aloitteesta. Verkoston toiminnan ideana oli hyödyntää digitaalisia työkaluja ja koota yhteen asiantuntijoita yli eri sektorirajojen työskentelemään koronapandemiaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
”Kriisitilanne, missä asiantuntijat eivät voi matkustaa tai tavata toisiaan kasvotusten, oli täysin uusi ja odottamaton. Niin minulle kuin muillekin verkostoyhteistyöhön tottuneille asiantuntijoille yllättävintä oli verkoston dynaamisuus ja nopeus”, sanoo Blomqvist.
Verkostossa työskenteli kahdeksan eri tiimiä. Niiden tehtäviksi muodostuivat kansallinen tutkimus etätyöhön siirtymisestä, tutkimus- ja kehityshanke hengityssuojainten puhdistamiseksi, 3D-tulostusosaamisen kokoaminen, palkka- ja keikkatyön yhdistäminen lomautusten vaihtoehtona, etätyön hyvät käytännöt, virtuaalifasilitointi, tehokkaat TKI-instrumentit sekä datan ja tekoälyn hyödyntäminen.
Aalto-yliopiston Senior advisor, emeritusprofessori Matti Vartiainen osallistui tutkimuksessa erityisesti etätyölaboratorion toimintaan. Sen toimesta toteutettuun kansalliseen, etätyötä koskevan tutkimukseen osallistui yhteensä lähes 6000 henkilöä. Tutkimuksen mukaan etätyö koettiin jossain määrin haasteelliseksi perhetilanteen ja teknologioiden toimivuuden vuoksi. Laadullinen tutkimus toi esille, kuinka erilaisia työskentelypaikkoja jouduttiin käyttämään töiden tekemiseksi. Etätyölaboratoriossa tutkittiin myös Fast Team -verkoston kaltaista toimintaa yhtenä ratkaisuna organisoitua äkillisissä muutostilanteissa. Olennaista työskentelyn tuloksen kannalta ovat asiantuntijoiden sitoutuminen ja yhteistyökyky sekä työskentelyalustojen toimivuus.
Etätyö kaipaa tehostamistoimia
Asiantuntijaverkoston työskentely osoitti, että Suomessa pitäisi hyödyntää aiempaa merkittävästi enemmän sektori- ja organisaatiorajat ylittävää, nopeasti tehtävää asiantuntijayhteistyötä.
”Tällainen työskentely on parhaimmillaan erittäin nopeaa ja tuloksellista”, Blomqvist kertoo.
Verkoston asiantuntijat suosittelevat kahdeksaa eri toimenpidettä yhteiskunnan toiminnan tehostamiseksi. Keskeisimmät niistä liittyvät etätyöhön. Esimerkiksi verkkoyhteyksiä ja toimivaa tietoliikenneinfrastruktuuria on vahvistettava, etä- ja joustotyön kulttuuria työpaikoilla lisättävä ja yksilöiden ja organisaatioiden välistä luottamusta vahvistettava.
”Pelko ja epävarmuus estävät uudistumisen, investoinnit ja kehittämisen. Luottamus taas mahdollistaa toiminnan vaikeasti ennustettavissa olosuhteissa, joihin liittyy epävarmuutta ja riskejä. Suomessa tarvitaan yhä enemmän kykyä vastata erilaisten osapuolten odotuksiin ja kykyä rakentaa luottamusta nopeasti erilaisten osapuolten kesken.”
Verkoston asiantuntijat näkevät etätyöllä monia mahdollisuuksia. Koronapandemian väistyttyä etä- ja matkatyö yleistyvät. Tietoliikenneyhteyksien kapasiteetissä ja toimivuudessa on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja, mikä aiheuttaa alueellista epätasa-arvoa.
”Erityisesti tietotyöhön liittyvää työvoiman kohtaanto-ongelmaa voidaan korjata, jos Suomen osaava työvoima saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön”, Blomqvist sanoo.
Fast Expert Teams -verkoston tuottama loppuraportti on luettavissa . Raportista löytyy verkoston kokemuksen ja tutkimuksen perusteella syntyneet johtopäätökset, toimenpideohjeet sekä kuvaus verkoston kahdeksasta eri tiimistä. Kaikkiaan verkoston työskentelyyn osallistui yli 100 asiantuntijaa eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista, ministeriöistä ja yrityksistä. Yhteystiedot keskeisimmille asiantuntijoille löytyvät loppuraportista.
äپdz:
Kirsimarja Blomqvist, professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, p. 040 755 1693 (verkoston koordinointi)
Matti Vartiainen, emeritusprofessori, Aalto-yliopisto, matti.vartiainen@aalto.fi, p. 050 555 3380
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.