ɫɫ��

Espoon Haukilahden ja Pohjois-Tapiolan lukiolaiset pääsevät 7.11. seuraamaan väitöstilaisuutta Aalto-yliopistossa. Tilaisuus tarjoaa lukiolaisille mahdollisuuden tutustua tutkimustyöhön ja väitöskirjan tekemiseen sekä kannustaa heitä tavoitteelliseen opiskeluun. Korkeakouluyhteistyö on yksi Espoon lukiokoulutuksen kehittämisen painopisteistä.

Haukilahden lukio siirtyi syksyllä 2016 Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle, tänä syksynä sinne muutti myös Pohjois-Tapiolan lukio. Aalto-yliopiston ja Espoon yhdessä kehittämässä koulu palveluna -konseptissa lukiot toimivat tiiviissä yhteistyössä yliopiston kanssa ja voivat hyödyntää sen moninaisia erityistiloja ja -palveluja.

”Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus valita kymmeniä yliopistokursseja ja osallistua erilaisiin tapahtumiin. Kampus on avoin, moderni oppimisympäristö, joka tarjoaa uudenlaisen tavan opettaa ja oppia, aivan lukion uuden opetussuunnitelman mukaisesti,” kertoo Haukilahden lukion rehtori Pekka Piri.

Aallon kemian tekniikan korkeakoulun professori Tapani Vuorinen iloitsee siitä, että lukioyhteistyö madaltaa raja-aitoja lukion ja yliopiston välillä sekä oppilaiden kynnystä hakeutua yliopisto-opintoihin. Yliopisto puolestaan pysyy hyvin perillä siitä, millaista lukio-opetus on tänä päivänä. Vuorisen aloitteesta Haukilahden ja Pohjois-Tapiolan lukiolaiset pääsevät nyt ensimmäistä kertaa seuraamaan väitöstilaisuutta, joka järjestetään Haukilahden lukion auditoriossa. ”Se on yksi hienoimmista auditorioista Otaniemessä. Pekka Pirin kanssa keskustelimme auditorion yhteisestä käytöstä, ja siitä idea tähän väitöstilaisuuteenkin sai alkunsa,” Vuorinen jatkaa.

Korkeakouluyhteistyö on yksi Espoon lukiokoulutuksen kehittämisen painopisteistä. Tavoitteena on, että Espoon lukiot ovat kilpailukykyisiä, yhteistyö korkea-asteen kanssa on tiivistä ja jo lukioaikana korkeakouluopetukseen osallistuneiden lukiolaisten määrä kasvaa.

Viikkoa ennen tilaisuutta lukiolaisille pidettiin ennakkotapahtuma, missä heille kerrottiin jatko-opinnoista, väitöstutkimuksesta ja -tilaisuuden kulusta. Opiskelijat pääsivät myös kierrokselle tutkimuslaboratorioihin. Vaikkei tutkimusaiheesta ihan kaikkea ymmärtänytkään, oli kokemus nuorten mukaan ”tosi siistii”. Tilaisuuteen osallistui hieman alle 20 innostunutta nuorta, joille selvisi, että tohtorin hatun voi saada päähänsä monenlaisten urapolkujen kautta.

Lukiolaiset kuulivat jatko-opinnoista ja väitöstutkimuksesta ja rehtori Pekka Piri esitteli heille tohtorinhattua.

Laborantista tohtoriksi

”Lähdin ammattikouluun opiskelemaan kemian laborantiksi työllisyysnäkymien ollessa erinomaiset. Kun valmistuin v. -93, lama olikin nakertanut työmarkkinoita ja työllistyminen vaikutti heikolta,” kertoo Timo Pääkkönen, jonka nanoselluloosaa käsittelevää väitöstä lukiolaiset pääsevät seuraamaan. ”Aloitin laboratoriomestarin työt vuonna -94 Tapani Vuorisen laboratoriossa Teknillisessä korkeakoulussa (TKK, nyk. Aalto) ja suoritin työn ohessa kursseja sekä uusin lukion pitkän matematiikan opinnot iltalukiossa.” Pääkkönen innostui opiskelusta ja v. 2004 aloitti pääsykokeiden jälkeen opinnot TKK:ssa. Ajatus väitöskirjan tekemisestä syntyi vähitellen. ”On hyvä, että väittelykulttuuri kehittyy ja kytkeytyy paremmin ympäröivään yhteiskuntaan,” Pääkkönen kommentoi väitöstilaisuuttaan.

”Timon tarina motivoi ja kannustaa opiskelijoita haastaviinkin tavoitteisiin ja auttaa ymmärtämään sen, ettei työura mene aina niin kuin on alun perin suunnitellut. Mutta ei kaikki siihen kaadu, sitten pitää vain tehdä uusia suunnitelmia,” Pekka Piri toteaa. Väitöstilaisuutta hän pitää ainutlaatuisena ja raikkaana yhteistyön avauksena lukiokoulutuksen ja yliopiston välillä. ”Minulta on useamman kerran kysytty, kuinka voi valmistua tohtoriksi, mitä se vaatii ja millainen väitöstilaisuus on. On hienoa, että voimme näin tarjota opiskelijoille pienen häivähdyksen akateemisuuden huipulta. Pienet siemenet jäävät itämään varmasti jokaisen osallistujan mieleen,” Piri jatkaa.

Timo Pääkkösen vastaväittäjänä tilaisuudessa on viime vuonna Aalto-yliopiston kunniatohtoriksi promovoitu professori Akira Isogai Tokion yliopistosta. Hän on selluloosan materiaalitutkimuksen uranuurtaja ja muun muassa palkittu ryhmineen v. 2015 hapetetun nanofibrilloidun selluloosan tutkimuksesta arvostetulla Marcus Wallenberg -palkinnolla.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Professori Tapani Vuorinen, puh. 050 516 0048, tapani.vuorinen@aalto.fi
Rehtori Pekka Piri, Haukilahden lukio, puh. 050 590 6327, pekka.piri@espoo.fi