ɫɫ��

Muotoilijoiden osaamista tarvitaan entistä enemmän globaalissa kilpailuympäristössä, mutta yhteinen kieli muotoilijoiden ja bisnesihmisten välillä ei ole itsestäänselvyys. Lisäksi toiminta tapahtuu nykyään kuluttajien ehdoilla. Näihin ajankohtaisiin teemoihin perehdyttiin Design Clubissa, Helsinki Design Weekin tapahtumassa, jossa alan asiantuntijat puhuivat muotoilun hyödyntämisestä liiketoiminnassa.

Designmuseon johtaja Jukka Savolainen antoi tiiviin katsauksen siihen, kuinka ajat ovat muuttuneet teollisesta massatuotannosta. Nyt on ymmärretty kuluttajien valta ja annettu enemmän tilaa käyttäjälähtöisyydelle. Savolainen mainitsee taksipalvelu Uberin hyvänä esimerkkinä tämän päivän bisnesfilosofiasta.

- Internetin tulo on myös muuttanut maailmaa merkittävästi, ja suurin muutos on vielä edessä. Luovan työn merkitys on kasvanut ja tulee kasvamaan, sanoo Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Anna Valtonen.

Uudenlaisia lähestymistapoja tarvitaan myös entistä enemmän, kun luonnonvarat ehtyvät tulevaisuudessa. Muotoilija Ilkka Suppasen mukaan muotoilijat ovatkin harjaantuneita katsomaan asioita eri näkökulmista ja hyviä ongelmanratkaisijoita.

Väri- ja materiaalisuunnittelun professori Jaana Beidler toi puolestaan esille, kuinka suunnittelijoiden avulla voi erottautua liiketoiminnassa menestyksekkäästi.

- Nike on luonut innovatiivisen yrityskulttuurin, jossa suunnittelijoille on annettu entistä enemmän valtaa. Johtotasolla on yhdistynyt sekä bisnesosaaminen että muotoilu. Puhutaan ”both-brain” johtamisesta, jossa bisnesihminen analysoi tuloksia ja suunnittelija hahmottaa tulevaisuutta, selventää Beidler.

Ovatko muotoilu ja bisnes sitten kuinka erillään toisistaan? Jukka Savolaisen näkemys on, että dialogia tulisi selvästi lisätä. Ilkka Suppasen mielestä yhteinen kieli on olemassa: se on arvon luomista asiakkaalle.

- Voittotavoitteiden sijaan tulisikin puhua visiosta, joka on selkeästi ymmärrettävä ja motivoi ihmisiä. Niken tapauksessa visiona oli saada ihmiset nauttimaan urheilusta ja se antoi kipinän työhön, kuvailee Jaana.

-Yhteisen kielen löytäminen on todella tärkeää. Se on myös yksi Aalto-yliopiston päätavoitteista; luoda dialogia bisneksen, taiteen ja teknologian välille, kiteyttää Jaana Beidler.