ɫɫ

Uutiset

Wärtsilän ja Aalto-yliopiston yhteistyö laajenee – tähtäimessä tulevaisuuden ympäristöratkaisut

Yksi keskeinen ajuri kumppanuudessa on energiamurros ja tarve kehittää uusia päästöttömiä polttoaineratkaisuja meriliikenteen ja voimalaitosten tarpeisiin.
Wärtsilä's fuel jet and combustion chamber for optical measurements.
Wärtsilän polttoainesuihku- ja palamiskammio optisiin mittauksiin. Kuva: Cheng Qiang

Wärtsilä ja Aalto ovat uudistaneet kumppanuussopimuksensa. Sopimus kattaa kolme teemaa: tutkimus ja kehitys, liiketoiminnan kehittäminen sekä osaaminen, rekrytointi ja opiskelijayhteistyö. Pitkäjänteinen yhteistyö fossiilittomien polttoaineiden ja niiden palamisilmiöiden tutkimuksessa jatkuu tiiviinä, mutta tavoitteena on laajentaa yhteistyötä myös muille Aallon tutkimusalueille.

“Wärtsilällä ja Aallolla on takanaan pitkä yhteistyö erityisesti moottorien tutkimuksessa ja projektikursseissa. Uusi sopimus toimii jatkumona tälle yhteistyölle. Samalla tavoitteenamme on avata uusia yhteistyömahdollisuuksia ja siten tukea kestävän tulevaisuuden ratkaisuja ja osaamista”, sanoo Wärtsilän yhteiskuntasuhteiden ja lakiasioiden johtaja Kari Hietanen.

”Kumppanuus tähtää jatkuvaan vuorovaikutukseen ja entistä parempiin tuloksiin yhdessä tekemisen kautta. ۳ٱ𾱲ٲö Wärtsilän ja muiden teknologia-alan kärkiyritysten kanssa poikii uusia akateemisia tuloksia ja yhteisjulkaisuja sekä edesauttaa yhteiskunnan kannalta merkittävien yritysten menestystä. Tällä tavoin vaalimme Suomen kilpailukykyä akateemisilla ja teollisilla areenoilla”, sanoo mekatronisten koneiden suunnittelun professori Kari Tammi Aalto-yliopistosta.

Perustutkimuksesta tuotekehitykseen

Yksi keskeinen ajuri kumppanuudessa on energiamurros ja tarve kehittää uusia päästöttömiä polttoaineratkaisuja meriliikenteen ja voimalaitosten tarpeisiin. Aalto on yhdessä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa maailmanluokan edelläkävijä muun muassa vedyn, ammoniakin, metanolin sekä muiden synteettisesti valmistettavien uusiutuvien polttoaineiden ja niiden palamisilmiöiden tutkimuksessa.

”Tutkimme uusien polttoaineiden palamistapahtumaan vaikuttavia fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä sekä tekniikoita, jotka mahdollistavat puhtaan  palamisen. Wärtsilä tuo alan johtavana yrityksenä näkemyksen siihen, mikä on tulevaisuuden kannalta keskeistä ja teknistaloudellisesti mahdollista toteuttaa. Tutkimuksen vaikuttavuus ja tuotekehityksen tukeminen on tutkijoille iso motivaattori”, sanoo energiatekniikan professori Martti Larmi.

”Polttomoottorien puhtaiksi polttoaineiksi on tarjolla useita vaihtoehtoja, joiden kärkipäässä ovat vety ja ammoniakki. Tutkimus- ja kehitystyöhön tarvitaan nyt kaikki panokset ja asiantuntemus, jotta siirtymä päästöttömiin polttoaineisiin saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti”, sanoo Wärtsilän moottorikonseptien tutkimusryhmän johtaja Jari Hyvönen.

Wärtsilän ja Aallon yhteistyö ulottuu useille osa-alueille. Professori Ville Vuorisen tiimi tutkii laskennallisesti uusiutuvien polttoaineiden palamisen virtausilmiöitä.

”Käytämme tuotekehityksessä yhä enemmän prosessien simulointia, mikä vähentää testaustarvetta. Tätä varten tarvitsemme esimerkiksi toimivat mallit siitä, kuinka ammoniakki palaa. Aallolla on iso rooli mallinnustyökalujen kehittämisessä”, Hyvönen toteaa.

Professori Annukka Santasalo-Aarnion ryhmä perehtyy vedystä valmistettavan metanolin laskennalliseen ja kokeelliseen valmistukseen.

”Teemme Aallon kanssa yhteistyötä myös automaatiotekniikan alalla. Monet uusista polttoaineista ja palamiskonsepteista vaativat aktiivista palamisen hallintaa halutun suorituskyvyn aikaansaamiseksi”, Hyvönen kertoo.

۳ٱ𾱲ٲö vetypohjaisten polttoaineiden kehittämisen parissa jatkuu Wärtsilän johtamassa hiljattain käynnistyneessä -hankkeessa. Business Finlandin Veturiohjelmaan kuuluvan hankkeen tavoitteena on vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

”Zero Emission Marine -hanke tähtää kestäviin ratkaisuihin energian tuotannossa ja meriliikenteessä. Tavoitteena on hiilijalanjäljen pienentäminen globaalisti. Järjestelmätoimittajana Wärtsilä on koonnut koko joukon ratkaisuja kestävistä polttoaineista liiketoimintaratkaisuihin”, Tammi sanoo.

Jatkuvaa tietotaidon kartuttamista

Aalto ja Wärtsilä selvittävät yhteistyömahdollisuuksia myös muun muassa virtuaalisen validoinnin, tekoälyn ja koneoppimisen, data-analytiikan ja edistyneiden materiaalien alueilla. Tuloksellinen tutkimusyhteistyö yliopiston ja yrityksen välillä edellyttää jatkuvuutta ja tietotaidon kertymistä yhteisen asian ympärille.

”Hyvä tutkimus ei ole sellainen, jonka voi aloittaa yhtenä päivänä ja päättää parin vuoden kuluttua. On tärkeää rakentaa tutkimusryhmiä, joilla on yhteinen pitkäjänteinen tähtäin ja joiden tekemiseen avainhenkilöiden pysyvyys tuo vakautta”, Hyvönen toteaa.

۳ٱ𾱲ٲö on saumatonta myös tutkimuslaitteistojen hyödyntämisessä. Parhaillaan kaksi Aallon tutkijaa tekee polttoainesuihkututkimusta Wärtsilän Sustainable Technology Hubissa Vaasassa.

”Keskustelu infrastruktuurien hyödyntämisestä tulevissa tutkimushankkeissa on avointa. Olemme samassa veneessä ja yhdessä tekemisen henki on hyvä. Yhteinen tutkimus on hyvin merkittävää Aallon tohtorikoulutuksen kannalta. Wärtsilä on viime aikoina rekrytoinut ahkerasti vastavalmistuneita tohtoreitamme”, Larmi iloitsee.

Aallon ja Wärtsilän tavoitteena onkin vahvistaa rekrytointi- ja opiskelijayhteistyötä ja kehittää yhteisiä toimintamalleja.

äپٴDz:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Project team for Alma Media
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?

Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.