Väitös: Tosielämän laboratorio ei ole helppo patenttiratkaisu
VTL Louna Hakkarainen selvitti väitöskirjassaan Living Lab -ympäristön potentiaalia vanhustenhoidon ja terveydenhuollon haasteiden ratkaisemisessa. Living Labit ovat teknologian todellisessa käyttöympäristössä sijaitsevia yhteissuunnittelun tiloja, joissa käyttäjät osallistuvat aktiivisesti tuotekehitysprosessiin kumppaneina eikä ainoastaan tutkimuksen kohteina.
Hakkarainen tutki sensoritekniikkaan perustuvan älylattian yhteiskehittämistä vanhainkodissa, jossa suurin osa asukkaista sairastaa Alzheimerin tautia. Huomion kohteena oli käyttäjien ja kehittäjien välinen oppiminen Living Lab projektissa.
”Living Labiin liittyvässä kirjallisuudessa ei puhuta riittävästi työskentelytavan vaatimuksista ja haasteista. Lähdin työssäni kyseenalaistamaan tätä siloteltua kuvaa.”
Kuka päättää, mitä kehitetään?
Dokumentteihin ja haastatteluihin perustuva väitöstutkimus osoitti, että yhteiskehittäminen voi johtaa hyviin lopputuloksiin – mutta se ei ole missään tapauksessa yksinkertaista tai helppoa. Hakkaraisen mukaan monet vanhainkodin työntekijät olivat haluttomia osallistumaan kehitystyöhön: yhtäältä projekti lisäsi hoitajien työtaakkaa ja toisaalta hoivateknologiaan suhtauduttiin epäilevästi. Hälyttimen kehittäneiden insinöörien ja hoiva-ammattilaisten välillä oli myös erimielisyyksiä siitä, kuka lopulta tekee päätöksen siitä, millaisia muutoksia tehdään ja millä aikataululla.
”Lopulta vanhainkodin piti esittää ultimatum, koska liian keskeneräisen prototyypin kanssa työskentely olisi tehnyt vanhustenhoidosta liian raskasta tai jopa mahdotonta.”
Heti Living Lab projektin alussa kehittäjät huomasivat, ettei alkuperäinen tuoteidea, eli vanhuksen kaatumisen huomaava ja siitä hälyttävä lattia, tuonut hoitajien työhön juurikaan lisäarvoa.
”Kaikkein arvokkaimmaksi ominaisuudeksi osoittautuikin se, että hälytys tulee jo siinä vaiheessa, kun kaatumisvaara on suuri, esimerkiksi silloin kun vanhus on nousemassa sängystä. Näin hoitajat voivat tulla paikalle auttamaan, eikä sängyissä välttämättä tarvita turhia laitoja”, Louna Hakkarainen selittää.
Living Lab voi auttaa oikeasti käyttäjiä palvelevan, monimutkaisiakin haasteita ratkaisevan terveysteknologian kehittämisessä ja antaa yritykselle mahdollisuuden hioa tuote valmiiksi ennen lanseerausta ja markkinointia. Yhteiskehittämistä suunnitteleville Louna Hakkaraisella on pari tärkeää ohjetta.
”Kannattaa olla realisti ja ymmärtää, että prosessi on vaativa ja että sen aikana syntyy ristiriitoja – ja se on oikeastaan toivottavaakin. Ehdottoman tärkeää on myös, että mukana on tuotteen kehittäjien ja käyttäjien lisäksi alan tuntevia välittäjiä tai projektityöntekijöitä, jotka ratkovat vaikeasti ennakoitavissa olevia ja tämän tyyppisessä yhteistyössä alati eteen tulevia ongelmia.”
Väitöstilaisuus 21.6.2017 klo 12–14 osoitteessa Hämeentie 135C (Helsinki), Iso luentosali 822.
äپٴᲹ:
Lue lisää uutisia
Aalto-yliopisto ja Bocconin yliopisto Italiassa alkavat tarjota markkinoinnin kaksoistutkintoa
Ensimmäinen opiskelijaryhmä, johon valitaan 10 opiskelijaa Aallon ja 10 Bocconin kautta, aloittaa opintonsa syksyllä 2027.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
CEMS MIM sijoittui neljänneksi maailmassa jo toisena vuonna peräkkäin
Kokonaispisteet ovat korkeat: 95,2/100 QS:n vuoden 2027 johtamisen maisteriohjelmien rankingissa.