Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen
Aalto-yliopiston tutkijat onnistuivat Suomen Akatemian 2024 talvihaussa kokonaisuutena erinomaisesti. Akatemian Aalto-yliopistolle myöntämä rahoitus vahvistaa yliopiston tutkimusta kaiken kaikkiaan 27,5 miljoonalla eurolla, mikä on 13 prosenttia kaikista Akatemian tässä haussa myöntämistä rahoituksista. Edelliskerran myönnöt vastaavasta hausta, niin kutsutusta syyshausta 2022, olivat yhteensä 21,1 miljoonaa euroa ja noin 9,5 prosenttia.
Ensi syksynä Aallossa aloittaa 20 uutta akatemiatutkijaa. Tehtäviin myönnetty rahoitus Aalto-yliopistolle on yhteensä lähes 12,5 miljoonaa euroa. Akatemiatutkijoiden määrä edelliskerralla oli 16, ja saatu rahoitus 9,1 miljoonaa euroa.
Akatemiahankerahoitusta Aalto-yliopisto sai yhteensä 15,1 miljoonaa euroa, ja yliopiston tutkijat ovat mukana 30 eri tutkimusprojektissa, joissa on 32 osahanketta. Edellisessä haussa Aallon saama rahoitus oli 12 miljoonaa euroa, ja osahankkeiden määrä 30. Hankerahoitusta myönnettiin luonnontieteiden ja tekniikan, kulttuurin ja yhteiskunnan sekä biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen.
Sekä akatemiatutkija- että akatemiahankerahoitukset ovat nelivuotisia.
Lämpimät onnittelut kaikille rahoituksen saaneille!
Alla olevasta liitteestä näet Aalto-yliopiston uudet akatemiatutkijat sekä akatemiahankkeet. Henkilön nimen jäljessä on laitos ja hankkeen nimi.
Voit lukea ja tutustua lähemmin rahoituspäätöksiin Suomen Akatemian tiedotteista sekä avoimessa Tiedejatutkimus.fi-palvelussa:
Ohje (suomeksi):
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Anssi Perttala vahvistamaan Radikaalin luovuuden keskusta
Anssi Perttala on nimitetty Aalto-yliopiston radikaalin luovuuden keskuksen asiantuntijan tehtävään 1.10.2026 alkaen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.