Uusi nanolankarakenne imee tehokkaasti valoa
Tutkijat Aalto-yliopistossa ovat kehittäneet uuden valmistusmenetelmän erityyppisten nanolankahilojen valmistamiseksi samalle alustakiekolle. Uusi tekniikka mahdollistaa eri puolijohdemateriaalien käytön kullekin nanolankatyypille.
– Olemme onnistuneet yhdistämään VLS (vapor-liquid-solid) ja SAE (selective-area epitaxy) -tekniikoilla valmistetut nanolangat samalle alustalle. Ero aiemmin samasta aiheesta tehtyihin tutkimuksiin on se, että eri materiaalit eivät kasva samassa nanolangassa vaan omina lankoinaan samalla alustalla, dosentti Teppo Huhtio kertoo.
Tutkimustulokset julkaistiin Nano Letters -lehdessä 5.2.2015.
Useita käyttökohteita
Uusi valmistusmenetelmä on monivaiheinen. Aluksi alustakiekolle levitetään kultananopartikkeleita, ja se pinnoitetaan piioksidilla, johon kuvioidaan pieniä reikiä elektronisuihkulitografian avulla. Ensimmäisessä kasvatusvaiheessa (SAE) nanolankoja kasvaa reikien kohdalle, minkä jälkeen piioksidi poistetaan ja toisessa vaiheessa erityyppiset nanolangat kasvatetaan kultananopartikkeleiden avulla (VLS). Tutkijat käyttivät kasvatukseen kaasufaasiepitaksialaitteistoa, jossa lähtöaineet hajoavat korkeassa lämpötilassa ja muodostavat alustalle puolijohdeyhdisteitä.
– Näin saimme yhdistettyä kaksi kasvatusmenetelmää samaan prosessiin, tohtorikoulutettava Joona-Pekko Kakko °ì¾±³Ù±ð²â³Ù³Ùää.
– Havaitsimme optisissa heijastusmittauksissa, että valo taittuu ja kytkeytyy paremmin tällaiseen yhdistelmärakenteeseen. Esimerkiksi aurinkokennossa on pienempi heijastuma ja parempi valon imeytyminen, Huhtio lisää.
Aurinkokennojen ja ledien lisäksi tutkijat näkevät hyväksi käyttökohteeksi myös termosähköiset generaattorit. Jatkoprosessointi komponenttisovelluksia varten on jo aloitettu.
Nanolankoja tutkitaan ahkerasti, koska nykyään käytettävistä puolijohdekomponenteista on tarve tehdä entistä pienempiä ja kustannustehokkaampia. Puolijohdemateriaaleista valmistettavien nanolankojen pituudet ovat tyypillisesti luokkaa 1–10 mikrometriä ja halkaisijat 5–100 nanometriä.
Tutkimus on tehty Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa. Tutkimusta on rahoittanut Aalto-yliopiston AEF-ohjelma (Aalto Energy Efficiency Research Programme).
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Dosentti Teppo Huhtio
teppo.huhtio@aalto.fi
050 3619 692
Tohtorikoulutettava Joona-Pekko Kakko
joona-pekko.kakko@aalto.fi
050 3282 186
Aalto-yliopiston tutkijoiden valmistamia nanolankoja on tutkittu myös Tampereen teknillisessä yliopistossa. Tutkimuksessa on kehitetty optista mittaustekniikkaa, jonka avulla on saatu nanolankojen ominaisuuksista enemmän tietoa. Saaduilla tuloksilla on laajempaa merkitystä epälineaaristen optisten ilmiöiden tutkimukselle nanorakenteissa. Tulokset on julkaistu Nano Letters -lehdessä 4.2.2015.
Lue lisää uutisia
Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi syyskuussa 2025
lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöllä on saatu aikaan erinomaisia tuloksia korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymisessä.
Tuore tutkimus osoittaa: Pandemioissa laumaimmuniteetti ei jakaudu tasaisesti
Pandemioiden torjunnassa ihmisten välisten sosiaalisten verkostojen ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin tietää, kuinka moni on immuuni.