ɫɫ

Uutiset

Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä

Aalto-yliopistoon on rakennettu ainutlaatuinen liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto, joka tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.
Hymyilevä mies hydrauliikkalaboratoriossa
Mikko Valtee Sandvikilta kokeili LEMMI-laitteistoa Aalto-yliopistossa. Kuva: Aalto-yliopisto / Petri Kuosmanen

Kaivoksissa, metsissä, satamissa ja muissa vaativissa kohteissa käytettävät liikkuvat työkoneet ovat keskellä suurta murrosta, kun polttomoottorit vaihtuvat sähköisiin voimansiirtoihin. Vihreä siirtymä ja digitalisaatio vauhdittavat alan kehitystä: sähköistyminen parantaa koneiden hyötysuhdetta, energiatehokkuutta ja älykästä hallintaa sekä pienentää komponenttikokoja ja vähentää päästöjä.

Aalto-yliopiston tiloihin on rakennettu täysimittakaavainen liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testausympäristö, joka on osa kansallista tutkimusinfrastruktuuria. LEMMI-laitteisto (Large-scale Electric Mobile Machine Infrastructure) on kehitetty Business Finlandin rahoittamissa Co-Innovation-hankkeissa. Aalto johtaa hankkeita, ja yhteistyössä on mukana Tampereen yliopisto ja kaikkiaan 18 yritystä.

Poikkeuksellisen laaja yritysverkosto kattaa keskeiset suomalaiset toimijat liikkuvien työkoneiden ja niihin liittyvien teknologioiden kehityksessä. Laitteisto on varustettu yritysten toimittamilla osajärjestelmillä ja komponenteilla.  

”Tutkimusympäristö yhdistää täysmittakaavaisen laitteiston ja virtuaaliset käyttöympäristöt. Sen avulla voidaan arvioida energiatehokkuutta, hallittavuutta sekä suorituskykyä olosuhteissa, jotka vastaavat todellista käyttöä”, sanoo Aalto-yliopiston professori Petri Kuosmanen.

Mies seisomassa teollisessa tutkimushallissa koko hallin korkuisen tutkimuslaitteiston edessä
Teollisuusmittakaavan tutkimuslaitteisto on kooltaan vaikuttava kokonaisuus. Kuva: Aalto-yliopisto / Petri Kuosmanen.

Laitteiston kehitystyö käynnistyi GOOD-hankkeessa (2021-2024), joka oli osa Sandvikin Veturi-ohjelmaa. Työ jatkuu Ponssen Veturi-ohjelmaan kuuluvassa Drive Forward -hankkeessa (2024–2027), jossa tutkimusympäristöä laajennetaan ja piloteissa syntyneitä tuloksia viedään yrityskumppanien työkonesovelluksiin. Veturi-ohjelmia vetävät alansa kansainväliset kärkiyritykset: Sandvik kaivosteollisuuden ja Ponsse metsäteollisuuden työkonevalmistajina.

”Täysmittakaavainen laitteisto tuo yliopistotutkimuksen ja teollisen tuotekehityksen lähelle toisiaan. Kun ratkaisuja kehitetään todellisiin teknologioihin perustuvassa ympäristössä, tutkimus ja teollisuus etenevät yhteiseen suuntaan. Samalla luodaan pohjaa suuremmille innovaatioharppauksille”, toteaa Sandvikin strategisen tutkimuksen ja innovaation päällikkö Mikko Valtee.

Kohti kompaktimpia ja tehokkaampia sähkökäyttöjä

Käynnissä olevan Drive Forward -hankkeen keskiössä on liikkuvien työkoneiden sähköhydraulisten käyttöjen mitoitus ja suunnittelu. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla järjestelmät voidaan toteuttaa mahdollisimman kompakteina ilman tarpeetonta ylimitoitusta.

”Oikeanlaisella mallinnuksella ja huolellisella suunnittelulla sähkökäytöt voidaan sovittaa tarkasti todellisiin työsykleihin, jolloin komponentit ovat riittävän suorituskykyisiä, mutta eivät tarpeettoman suuria, raskaita tai kalliita”, Ponssen tutkimusjohtaja Kalle Einola 쾱ٱٳää.

ABB:lle tutkimusympäristö tarjoaa mahdollisuuden tutkia sähkömoottoreiden ja taajuusmuuttajien mitoitusrajoja ja optimointia.

”Kyseessä on suomalaisille työkone- ja komponenttivalmistajille poikkeuksellinen tutkimusympäristö myös kansainvälisessä mittakaavassa. Sen avulla voidaan tutkia työkoneiden käyttäytymistä ja teknisiä rajoja realistisissa olosuhteissa, mikä vahvistaa kilpailukykyämme globaaleilla markkinoilla”, kertoo ABB Drives-liiketoimintayksikön teknologiajohtaja Matti Kauhanen

Kun ratkaisuja kehitetään todellisiin teknologioihin perustuvassa ympäristössä, tutkimus ja teollisuus etenevät yhteiseen suuntaan.

Mikko Valtee, Strategisen tutkimuksen ja innovaation päällikkö, Sandvik
Kuuden hengen tutkimusryhmä työskentelee liikkuvien työkoneiden laboratoriossa
Apulaisprofessori Rafael Åmanin tutkimusryhmä tapasi LEMMI-laitteistolla Mekatroniikan sirkus -tapahtuman jälkeen. Kuva: Aalto-yliopisto / Anne Kosola

Uusia ratkaisuja tekoälyn ja mallinnuksen avulla    

Tutkijoille LEMMI-laitteisto tarjoaa mahdollisuuden tarkastella työkoneisiin liittyviä ilmiöitä käytännönläheisesti. Fyysisen tutkimusympäristön rinnalla voidaan kehittää sitä vastaavia simulointimalleja, mikä rakentaa syvää osaamista järjestelmistä, sovelluksista ja niihin liittyvistä komponenteista.

”Yksi keskeinen osa hanketta on selvittää, miten tekoälyä voidaan hyödyntää työkoneiden ja niiden sähköisten hydraulijärjestelmien suunnittelussa”, professori Kuosmanen toteaa.

Koska laitteisto sijaitsee Aallon omissa tiloissa, tutkijoilla on siihen täysi hallinta ja ymmärrys. Tämä mahdollistaa hallitut ja toistettavat kokeet.

”Samalla laitteiston osajärjestelmät – kuten voimalinja, jäähdytys ja työhydrauliikka – ovat teollisuuden näkökulmasta riittävän todentuntuisia, jotta yritykset tunnistavat ne omista tuotteistaan”, sanoo Mikko Valtee Sandvikilta.

Valteen mukaan tutkimusympäristöllä on tärkeä rooli myös yliopisto-opetuksessa, joka kouluttaa teollisuudelle tulevaisuuden osaajia.

Sinitakkinen henkilö seisoo hydrauliikkalaitteiston ja pinkin tutkimusjulisteen vieressä verkkoaidan takana.
Rafael Åman odottaa innolla tiivistyvää yhteistyötä alan teollisuuden kanssa. Kuva: Aalto-yliopisto / Anne Kosola

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani Kari Tammi kiittää yrityksiä aktiivisesta yhteistyöstä, joka on ollut vahva tukipilari työkoneisiin liittyvän kokeellisen tutkimusinfran kehittämiselle. Yliopisto on myös panostanut aiheeseen vahvasti ja perustanut uuden professuurin tukemaan alan tarvitsemaa opetusta. Mekatroniikan apulaisprofessori Rafael Åman aloitti tehtävässään helmikuun alussa 2026. Hydraulitekniikan laboratorion johtajana hän aikoo entisestään vahvistaa aktiivista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä teollisuuden kanssa ja odottaa sitä innolla.

Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja yritysten yhteistyö on aktiivista myös muilla foorumeilla. Tampereen yliopiston koordinoimassa SIX-aloitteessa toteutetaan seuraavan sukupolven vihreää ja digitaalista teollisuusagendaa. Yliopistot ovat mukana myös Älykkäät työkoneet -tohtorinkoulutusohjelmassa sekä SIXMWM-verkostossa, joka kehittää älykästä automaatiota raskaille työkoneille.


Teksti: Marjukka Puolakka

Ota yhteyttä Aalto-yliopiston yrityssuhteiden tiimiin
Mechatronics research device

Mekatroniikka

Mekatroniikan tavoitteena on kehittää laitteiden suorituskykyä ja hinta-tehosuhdetta sekä lisätä toiminnallisuutta.

Energia- ja konetekniikan laitos
Professor Emeritus Herbert Sixta and members of the Ioncell team posing beside a Ioncell spinning machine

Yhteisrahoitteinen tutkimus: helppo tapa vaikuttavaan yhteistyöhön

Yhteisrahoitteiset hankkeet mahdollistavat pitkäjänteiseen tutkimusyhteistyöhön ja teknologian kehittämiseen osallistumisen pienellä rahoitusosuudella.

۰ٲٱ𾱲ٲö
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Neljä opiskelijaa värikkäissä huppareissa istuu sisätiloissa ja juttelee yhdessä
Kampus Julkaistu:

Erottaudu värikkäillä kouluhuppareilla ja -kangaskasseilla

Aalto University Shopista löydät koulukohtaisen huppari- ja kangaskassimalliston, joka on tarkoitettu opiskelijoille, henkilöstölle ja alumneille.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Lähikuva sateenkaaren sävyisestä öljykalvosta samean likaisen veden pinnalla
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin kesäkoulussa Ranskan Alpeilla

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin asiantuntijaluentojen, käytännön työpajojen ja kansainvälisen yhteistyön kautta – valituille opiskelijoille tarjotaan rahoitus matkakuluihin ja majoitukseen.
Aalto-HUS PdP-projektin opiskelijoita ja teho-osasto hoitaja
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Älykästä teho-hoitoa yhteistyön avulla

Design Factoryn, HUSin, Biodesign Finlandin ja Aallon opiskelijoiden yhteistyö tuo virtsanmittaamisen teho-osastoilla 2000-luvulle