ɫɫ��

Suomen Akatemia on valinnut neljä osaamiskeskittymää uusiksi tutkimuksen lippulaivoiksi. Lippulaivoissa yhdistyvät korkealaatuinen tutkimus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä vahva yhteistyö yritysten ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.

Suomen Akatemia rahoittaa neljää uutta lippulaivaa kokonaisuudessaan lähes 90 miljoonalla eurolla kahdessa neljän vuoden jaksossa. Lippulaivoille myönnettävästä rahoituksesta Suomen Akatemia päättää tammikuussa 2024.

Aiemmin Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaan on Aalto-yliopiston osalta valittu muun muassa Aallon koordinoima, uusia biomateriaaleja kehittävä FinnCERES ja tekoälyn tutkimuskeskus FCAI. Lisäksi yliopisto on mukana fotoniikan PREINissä ja kroonisten sairauksien hoidon GeneCellNanossa.

Suomi valmiiksi kvanttiaikakauteen

Suomen kvanttilippulaiva (FQF) kokoaa yhteen kvanttiteknologian kansallisen huippuosaamisen fysiikan, tietotekniikan, matematiikan, nanoteknologian ja taloustieteen aloilta. Lippulaivan tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa kvanttiteknologian kansallista ekosysteemiä sekä mahdollistaa uutta liiketoimintaa. Lippulaivassa laaja kvanttimateriaalien, -laitteiden ja -informaation tutkimusosaaminen yhdistyvät sovellusten kehittämiseen, teknologian siirron vahvaan osaamiseen sekä markkinakäyttäytymisen tutkimukseen ja ymmärrykseen.

“Kvanttiteknologian odotetaan mullistavan monia tieteen, teknologian ja teollisuuden aloja aina puhtaasta energiatuotannosta lääkkeiden suunnitteluun. Lippulaiva mahdollistaa laajan kansallisen yhteistyön, jolla turvataan suomalaisen yhteiskunnan valmius kvanttiteknologiamurroksessa”, kertoo kvanttilippulaivan johtaja, Aalto-yliopiston professori Peter Liljeroth.

Aalto-yliopisto koordinoi Suomen kvanttilippulaivaa, ja sen muita osapuolia ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Tutkimusperusteista päätöksentekoa koulutuspolitiikkaan

Koulutuksen tulevaisuus EDUCA -lippulaiva yhdistää kasvatustieteen, psykologian, oppimisanalytiikan, sosiologian ja taloustieteen asiantuntemuksen koulutussektorin tutkimukseen ja kehittämistyöhön.

Lippulaivan konsortion muodostavat Aalto-yliopiston sekä Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistojen tutkijat, ja sitä johtaa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen. Aalto-yliopistossa tutkimushankkeesta vastaa taloustieteen professori Matti Sarvimäki, ja kaikkiaan konsortio kokoaa yhteistyöhön satoja tutkijoita Suomesta ja ulkomaisista huippuyliopistoista, kuten Harvardista, Yalesta ja Oxfordista.

Lippulaiva vahvistaa koulutuspoliittisten päätösten ja kokeilujen tutkimusperusteisuutta sekä opettajien ja johtajien osaamista. Tutkimus lisää ymmärrystä yksilöllisten ja sosiaalisten oppimisprosessien variaatiosta, optimaalisista oppimistilanteista ja koulutukseen kiinnittymisen haasteista, sekä skaalautuvien opetusteknologisten ratkaisujen vaikuttavuudesta.

”EDUCA tuo yhteen aineistoja ja koulutuksen tutkijoita ennennäkemättömällä tavalla ja syventää merkittävästi koulutuspolitiikan tutkimusperusteisuutta”, professori Matti Sarvimäki iloitsee.

Matematiikan avulla ratkaisuja terveydenhuollosta puhtaaseen teknologiaan

Itä-Suomen yliopiston koordinoima matemaattisen mallinnuksen, havainnoinnin ja kuvantamisen lippulaiva (FAME) kehittää yhdessä yrityskumppaniensa kanssa uusia teknologisia ratkaisuja eri aloille terveydenhuollosta puhtaaseen teknologiaan. Lippulaiva tuo yhteen tutkijoita, joiden asiantuntemus kattaa laajan skaalan lääketieteellisestä kuvantamisesta teollisten prosessien seurantaan, satelliittidatan tulkintaan sekä rakenteiden testaukseen niitä rikkomatta – ja kehittää matematiikan avulla tapoja siirtää menetelmiä yhdestä sovellusalueesta toiseen.

“Lippulaivamme tutkijat saavat koulutusta yleistajuiseen tiedeviestintään, jotta he voivat osaltaan edistää tieteen ja matematiikan arvostusta yhteiskunnassa”, kertoo lippulaivan varajohtaja Nuutti Hyvönen Aalto-yliopistosta.

Aallon ja Itä-Suomen yliopiston lisäksi mukana ovat Helsingin yliopisto, LUT-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Ilmatieteen laitos.

Kestävää vesienhallintaa digitaalisesti

Digitaaliset vedet -lippulaiva (DIWA) on odotettu avaus vesialan tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiselle. Se tavoitteena on kokonaisten vesistöjen digitaalinen mallintaminen eli vesistöjen digitaaliset kaksoset. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan mallintaa vesivaroja, niiden käyttöä ja arvioida päätöksenteon vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Vesivarojen digitaalisuus parantaa veden hankinnan, jakelun ja käytön hallintaa ja turvallisuutta esimerkiksi tulvien tai kuivuuden uhatessa. Digitaalinen vesienhallinta auttaa myös tasapainottamaan teollisuuden sekä energia-, maa- ja metsätalouden tavoitteita kestävästi.

“Lippulaiva edistää vesialan digitalisaatiota ja avaa ovia nuorille tutkijoille ja tohtoriopiskelijoille. Samalla se toimii ekosysteeminä alan yrityksille ja yhteiskunnallisille toimijoille”, toteaa Harri Koivusalo, teknisen vesitalouden professori.  

Lippulaivassa on mukana Insinööritieteiden korkeakoulun vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä rakennetun ympäristön laitokselta. Aalto-yliopistossa tutkimushankkeesta vastaa apulaisprofessori Eliisa Lotsari. Lippulaivan johtaja on professori Björn Klöve Oulun yliopistosta. Tutkimuksessa on mukana Suomen johtavia vesialan tutkimus- ja koulutusyksiköitä; kolme yliopistoa ja kolme tutkimuslaitosta. Lippulaivan toteutuksessa on Aallosta mukana koko vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä eli Koivusalon ja Lotsarin lisäksi professorit Marko Keskinen, Matti Kummu, Anna Mikola ja Olli Varis.
 

������ä�پ���ٴDz�: (> Suomen Akatemian verkkosivut)