Ultraäänineula tehostaa biopsiaa – luotettavan syöpätestin kudosmäärä saadaan vaivatta ohuellakin neulalla
Laitetta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös lääkkeiden annostelussa ja jopa pienten kasvainten ja munuaiskivien hajottamisessa.
Ultraääni laajentaa lääketieteellisten neulojen käyttötarkoituksia - voi olla hyödyllinen geeninsiirrossa
Emanuele Perran väitöskirja käsittelee sitä, kuinka epälineaarista ultraääntä voisi käyttää luomaan värähtelyjä tavallisessa lääketieteellisessä neulassa. Hänen väitöstilaisuutensa on 7. lokakuuta.
Lääketieteellisten neulojen kehityksessä ei ole saavutettu merkittävää teknologista parannusta viimeisten 150 vuoden aikana. Väitöstutkija Emanuele Perra selvitti väitöstutkimuksessaan, voidaanko epälineaarisen ultraäänen avulla ratkoa nyt käytössä olevien lääketieteellisten neulojen rajoituksia, kuten potilaan kokema kipu, epätarkkuus ja vaihtelevan laatuiset neulanäytteet. Tutkimus jatkaa aikaisempaa ultraäänen käyttöä koskevaa tutkimusta.
”Tässä tutkimuksessä käytimme neuloja, joilla tuotimme poikittaissuuntaista värähtelyä 30 kHz:n taajuudella. Tämä mahdollistaa akustisen energian vahvistumisen neulan kärkeä kohti, eli juuri siellä, missä vaikutusta tarvitaan. Tätä paikallista ultraäänienergiaa voi hyödyntää erilaisissa sovelluksessa, kuten neulanäytteiden laadun parantamisessa”, kertoo hanketta johtava professori Heikki Nieminen.
Tutkijat pystyivät osoittamaan tietokonemallien ja kokeellisten tutkimuksen avulla, että neulan värähtelyt aiheuttivat useiden epälineaaristen akustisten ilmiöiden syntymisen. Näitä ovat esimerkiksi kavitaatio eli ilmakuplien äkillinen laajeneminen ja romahtaminen, akustisesti ohjattujen nestevirtausten muodostuminen, akustinen säteilyvoima eli ultraääniaallon esineeseen kohdistama voima ja mikropisaroiden muodostus.
”Tutkitun ultraäänineulan avulla voi laajentaa tavanomaisten lääketieteellisten neulojen käyttösovelluksia neulabiopsian lisäksi lääkkeiden tai geenien kuljettamiseen, solujen stimulointiin ja minimaalisesti invasiivisiin kirurgisiin toimenpiteisiin”, Nieminen sanoo.
Yhteystiedot:
Lue lisää:
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
CEMS MIM sijoittui neljänneksi maailmassa jo toisena vuonna peräkkäin
Kokonaispisteet ovat korkeat: 95,2/100 QS:n vuoden 2027 johtamisen maisteriohjelmien rankingissa.