Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle kerääntyi 26.10. yli 300 työhyvinvoinnista kiinnostunutta osallistujaa, kun Tekes, Sitra, ղöٱlaitos, Aalto-yliopisto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhdessä järjestivät Työhyvinvoinnin myytinmurtajat -seminaarin.
Myyttejä ravisteli joukko menestyneitä suunnannäyttäjiä: sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini, OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen, Aalto-yliopiston Executive in Residence Marina Vahtola, Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen, Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karolina Jarenko ja Sick Oy:n toimitusjohtaja Ari Rämö.
”Suomi tarvitsee innovaatiolähtöistä kasvua”, sanoi Pekka Soini. ”Olisi tärkeää törmäyttää startup-yrityksiä ja vakiintuneita yrityksiä, jotta työnimua, jota löytyy erityisesti kasvuyrityksistä, saataisiin levitettyä niiden ulkopuolellekin.” Päivi Sillanaukee korosti ylimmän johdon osallistumisen tärkeyttä. ”Johtajalla on iso vastuu kyvykkyyksien johtamisessa, mutta ihan jokainen voi vaikuttaa ilmapiiriin”, hän sanoi.
Reijo Karhisen mukaan ihmisten halu uudistua luo kilpailukykyä. Hän totesi myös, että meillä on paljon organisaatioita, yhteisöjä ja yrityksiä, jotka ovat syntyneet Suomeen, jota ei enää ole. Jatkuva uudistuminen on tärkeää. ”Vahvakaan ei menesty, jollei se uudistu ympäristön muuttuessa”, hän sanoi. Lisäksi Karhinen puhui etätyöpäivien hyvyyden puolesta kehottaen kaikkia, joiden työssä se on mahdollista, pitämään silloin tällöin etätyöpäiviä, koska ne ovat työpäivistä niitä tehokkaimpia.
Marina Vahtolan mukaan yrityksen menestystekijöistä tärkeimmät ovat vahva brändi ja korkea osaamispääoma. Hänen mukaansa työhyvinvointi syntyy aidosta tekemisenmeiningistä sekä aidosta ja arvostavasta organisaatiokulttuurista.
Hyvä johtaminen, tunneäly ja fiilis luovat hyvinvointia
Mikko Kuitunen puhui työhyvinvoinnin sijaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jossa työhyvinvoinnilla on toki iso osa. Hän kertoi Vincitin tavoittelevan sitä, että yrityksellä on ”huomenna tyytyväisemmät asiakkaat ja työntekijät kuin tänään”. Johtamisella on tässäkin tärkeä rooli; se on palvelua, jonka tehtävänä on poistaa onnistumisen esteet. Johtamisen työkaluksi yritys tarjoaa työntekijöilleen Vincit 365 -johtamismallia.
”Työhyvinvoinnin edistämiseen, psykologiseen loikkaan irti rutiineista, tarvitaan työvälineitä”, sanoi Karolina Jarenko. ”Huipputiimeissä on tunneälyä eli niissä ymmärretään oman toiminnan ja viestimisen vaikutus toisiin ihmisiin.” Aamupäivän viimeisen esityksen piti Ari Rämö, joka sanoi, että jokainen kohtaaminen on mahdollisuus parantaa fiilistä. ”Arvosta, älä arvostele, sillä jokainen kaipaa kohtaamisissa arvostelun sijaan arvostusta. Pienillä jutuilla luodaan tai pilataan fiilis, ja juuri fiilis on ensisijaisen tärkeää”, hän kiteytti.
Iltapäivällä jakauduttiin neljään eri työpajaan, joiden teemoina olivat innovaatiokyvykkyys, digimurros, työhyvinvointi 3.0 ja hyvinvoinnin johtaminen muutoksessa.
Seminaaripäivän juonsi toimittaja Kirsi Heikel. Aihe herätti paljon keskustelua myös sosiaalisessa mediassa: Twitterissä yli 230 henkilöä twiittasi yhteensä yli 1 000 twiittiä hashtagilla #tyhymyytit. ”Laiminlöisin omaa tehtävääni, jollen olisi aktiivinen Twitterissä”, sanoi myös Reijo Karhinen.
Aalto-yliopistosta seminaaripäivän valmisteluryhmään kuului kansainvälisen liiketoiminnan professori Rebecca Piekkari, joka kiitti lämpimästi kaikkia osallistujia ja mukana olleita organisaatioita.
”Tämä päivä oli erinomainen lähtölaukaus työhyvinvoinnin kehittämiselle. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin”, hän sanoi.
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.