ɫɫ��

Argentiinalainen Mariana Salgado päätyi Suomeen aluksi vaihto-opiskelijana 25 vuotta sitten. Salgado opiskeli teollista muotoilua Buenos Airesin yliopistossa, jolla oli yhteistyösuhde silloiseen Taideteolliseen korkeakouluun.

Vaihto-opiskelu venähti ensin maisteriopinnoiksi ja sitten väitöskirjaprojektiksi. Hän väitteli vuonna 2009 juuri ennen kuin Taideteollinen korkeakoulu siirtyi osaksi Aalto-yliopistoa.

“Olen aina halunnut luoda uusia asioita ja parantaa arkielämää. Ihailin pohjoismaista muotoilua ja ajattelin, että opetus olisi laadukasta. Siihen aikaan opiskelijoille oli tarjolla hyvät edut ja maksutonta opetusta myös EU:n ulkopuolelta tuleville maisteriopiskelijoille”, muistelee Salgado syitä päätyä Suomeen. 

Ei ole ainutlaatuista, että tänne jäämiseen ovat vaikuttaneet myös yksityiselämän syyt. Suomalainen poikaystävä on nykyisin jo pitkäaikainen aviomies, ja parin lapset ovat aikuistuneet. 

Suomessa Salgadon opintoihin tuli mukaan paljon osallistavaa suunnittelua ja digitaalisten palveluiden muotoilua. Näitä teemoja käsitteli myös hänen väitöskirjansa Designing for an Open Museum, ja tätä kautta hän on päätynyt työurallaan palvelumuotoilijaksi. 

Salgadon nykyinen työpaikka on EU:n tutkimusinfrakonsortiossa ICOSissa. Integrated Carbon Observation System -konsortio vastaa kasvihuonekaasujen yhtenäisestä mittaamisesta maalla, merellä ja ilmassa. Järjestelmään kuuluu kaikkiaan noin 180 mittausasemaa 16 eurooppalaisessa jäsenmaassa ja sen päämaja on Helsingissä. 

“Työskentelen eri EU-hankkeissa monitieteellisessä ryhmässä, usein luonnontieteilijöiden kanssa. Mietimme esimerkiksi, miten muotoillaan tulevat palvelut, joita tarvitaan kun aletaan sitoa hiiltä ilmakehästä.”

Ura alkoi väitösprojektista

Salgado on solahtanut suomalaiseen työelämään vaivatta. Tähän auttoi se, että väitöskirjaprojekti tarjosi hänelle myös työpaikan Taikissa. Suomalainen tohtorintutkinto ja muutaman vuoden työkokemus avasivat sitten seuraavia ovia.

“Minulla ei ole koskaan ollut työllistymisongelmia Suomessa, olen ollut työttömänä vain silloin kun olen itse halunnut etsiä urallani jotakin uutta. Mutta varmasti minulla olisi ollut vielä enemmän uramahdollisuuksia, jos olisin valkoihoinen suomalaismies.”

Ennen ICOSia  Salgado on työskennellyt Migrissä ja sisäministeriössä palvelumuotoilun parissa sekä Laurea-ammattikorkeakoulun MBA-ohjelman vetäjänä. Hän on opiskellut suomen kieltä niin, että tekee sillä töitä sujuvasti. 

Kielen haltuunotto oli Salgadon mukaan iso urakka ja “supervaikeaa”, mutta hän suosittelee silti samaa muille ulkomailta tuleville, jotka haluavat opintojen jälkeen jäädä Suomeen töihin.

“Suomen kielen taito avaa mahdollisuuden työskennellä julkisella sektorilla. Kielitaito myös tutustuttaa kulttuuriin ja yhteiskuntaan, jos ei halua elää vain omassa kuplassaan. Esimerkiksi lasten ja ikäihmisten kanssa on vaikea keskustella muuta kuin suomeksi.”

Toinen Salgadon uraneuvo on, että kannattaa mennä mukaan oman alansa ammatillisiin yhteisöihin. 

“Yhteisöissä kehität omaa osaamistasi, opit millaisia töitä muut alan ihmiset tekevät ja verkostoidut. Itse olen päätynyt joihinkin työpaikkoihin niin, että verkostossa vinkataan auki olevasta tehtävästä.”

Työ julkisella sektorilla on vaikuttavaa

Salgado itse on aktiivinen esimerkiksi julkisen sektorin muotoilijoiden yhteisössä. Aktiivisuus on noteerattu myös Aalto ARTSissa, joka nimesi hänet Vuoden alumniksi 2024.

Työskentely julkisella sektorilla on Salgadon mukaan motivoivaa ja vaikuttavaa. 

“Suomessa julkisella sektorilla on paljon palvelumuotoilun osaajia, mutta he voivat jäädä vähän piiloon, jos heidän tittelinsä on vaikkapa projektipäällikkö tai asiantuntija. Teemme myös kansainvälistä yhteistyötä ja opimme esimerkiksi brittiläisiltä ja virolaisilta kollegoilta.”

Hänelle on tärkeää oppia ymmärtämään alaa, jolla hän kulloinkin hyödyntää palvelumuotoilun osaamistaan.

“Me palvelumuotoilijat olemme metodin, emme substanssin asiantuntijoita. Olen kuitenkin halunnut olla töissä organisaation sisällä enkä konsulttina, koska uskon tekeväni työni paremmin jos voin perehtyä aihepiiriin syvemmin.”

Esimerkiksi Migrissä Salgado työskenteli silloisessa InlandDesign-muotoilu- ja innovaatiolaboratoriossa, ja yksi hänen päätehtävistään oli parantaa asiakaspalvelua.

“Lähtötilanteessa Migri pystyi vastaamaan vain 24 prosenttiin asiakkaiden puheluista, chatbotin käyttöönoton ja muiden interventioiden jälkeen vastausprosentti nousi 74:ään. Työhön kuului myös sisäistä koulutusta, jossa valmennettiin 24 työntekijää palvelumuotoilun lähettiläiksi käyttämään alan menetelmiä ja työkaluja.”

Salgado vaikuttaa kansainvälisesti myös podcastinsa Diseño y Diaspora kautta, joka on muotoilualalla espanjankielisissä maissa kuunnelluin ja Suomessa toiseksi kuunnelluin. Salgado on tuottanut yli 600 jaksoa espanjaksi, portugaliksi tai englanniksi. Hän tekee yhteistyötä useiden yliopistojen kanssa, jotka käyttävät podcastia opetuksessa.

“Olen tuonut tunnetuksi myös suomalaista designiä ja haastatellut suomalaisia muotoilijoita, jotka puhuvat espanjaa. En työskentele enää äidinkielelläni, mutta voin oppia globaalista etelästä ja antaa puheenvuoron uusille äänille sosiaalisessa muotoilussa.”

Mariana Salgado on palvelumuotoilija ja taiteen tohtori Taideteollisesta korkeakoulusta, joka on nykyään osa Aalto-yliopistoa.

Teksti: Heidi Hammarsten