ɫɫÀ²

Uutiset

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

Syksyllä käynnistyneessä tutkimushankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita. Niillä on merkittävä vaikutus tuotannon luotettavuuteen, laatuun ja tehokkuuteen monilla teollisuudenaloilla.
arotor adjustable stiffness test setup
Pyörivien koneiden tutkimukseen keskittyvä ARotor-laboratorio Otaniemessä.

Kolmivuotisessa tutkimushankkeessa kehitetään uuden sukupolven koneteknologioita, jotka mahdollistavat kitkattomamman, luotettavamman ja energiatehokkaamman koneiden toiminnan eri teollisuussektoreilla. BEST-hanke (Better bearing, seal and vibration technology) on saanut kahden miljoonan euron rahoituksen Business Finlandilta.

’Projektistamme tekee erityisen kiinnostavan sen poikkeuksellinen vaikuttavuus useilla teollisuudenaloilla samanaikaisesti. Kehittämiämme tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita voidaan soveltaa aina meri- ja paperiteollisuudesta elektroniikkateollisuuteen ja energian varastointiin’, kertoo projektia johtava mekatroniikan apulaisprofessori Raine Viitala Aalto-yliopistoninsinööritieteiden korkeakoulusta.

Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityskumppaneiden kanssa: mukana ovat Kongsberg Maritime, Valmet, Tiivistetekniikka, Tiivistekeskus, Rosendahl Nextrom, Vibrol, Teraloop ja Veturi-hankkeensa kautta osallistuva Wärtsilä. Tavoitteena onkin synnyttää paitsi uutta tietoa, myös konkreettisia prototyyppejä ja kaupallistettavia ratkaisuja. Uuden tekniikan avulla voidaan edistää merkittävästi esimerkiksi suomalaisen konepajateollisuuden vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja kasvua uusien tuotteiden, lisensoinnin ja palveluinnovaatioiden kautta.

’Tiivistys, kitka ja värähtely asettavat vaatimuksia lähes kaikille mekaanisille järjestelmille. Ne näkyvät esimerkiksi koneiden korkeana energiankulutuksena, tiheänä huoltoaikatauluna ja puutteellisena suorituskykynä. Uutta tekniikaa kehittämällä voimme parantaa tuotannon tehokkuutta sekä pienentää sen ympäristövaikutuksia’, Viitala sanoo.

Esimerkiksi paperin ja kartongin valmistuksessa haasteena ovat valtavasti energiaa kuluttavat kuivausprosessit. Tulistetulla höyryllä toimiva kuivaus voisi tuoda merkittäviä energiasäästöjä, mutta ainoastaan hyvin tiivistettynä, mihin nykytekniikka ei pysty. BEST-hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta käyttää höyrykuivaimien tiivistämiseen kaasulaakereita, joita varten kehitetään 3D-tulostuspohjaista valmistusmenetelmää.

Meriteollisuudelle puolestaan etsitään ratkaisuja moottoreiden värähtelyn vaimentamiseksi. Nykyisten vaimennusteknologioiden haastajaksi kehitetään kotimaista vaijereihin perustuvaa eristintä, jonka kilpailuvaltti on matala kustannustaso ja vähäisempi huollon tarve.

’Samasta vaimenninratkaisusta on hyötyä myös jäänmurtajissa, joissa voimansiirtokomponentit kuormittuvat esimerkiksi aluksen potkurin osuessa murrettavaan jäähän. Hankkeen ulkopuolellekin jää vielä useita sovelluskohteita’, Viitala toteaa.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.
Suuri rahtialus, joka on lastattu värikkäillä konteilla, purjehtii sinisen meren yli osittain pilvisen taivaan alla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen

Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.