Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka voi toimia ihmisen kanssa monimutkaisessa ympäristössä ja auttaa uudistamaan suomalaista teollisuutta. FCAI on yksi Suomen Akatemian lippulaivoista.
Tutkimus: Tekoäly osaa esittää ihmistä uskottavasti verkkokyselyissä ja pilottitutkimuksissa
Palkittu tutkimus osoittaa suuret kielimallit jo niin vakuuttaviksi, että arvioijat erehtyivät pitämään niiden kyselyvastauksia jopa aidompina kuin ihmisten vastauksia. Tutkijat toteavat, että tulos kyseenalaistaa joukkoistettujen verkkokyselyjen luotettavuuden.
Suomen tekoälykeskus FCAI:n tutkijat valjastivat äskettäin suuret kielimallit, erityisesti GPT-3:n, tuottamaan avoimia vastauksia videopelien pelaajakokemuksia koskeviin kysymyksiin. Tutkimuksessa selvisi, että vastauksia arvioimaan rekrytoidut ihmiset pitivät tekoälyn luomia vastauksia usein jopa vakuuttavampina kuin oikeita vastauksia.
Tutkimus julkaistiin äskettäin arvostetussa koneiden ja ihmisten vuorovaikutusta käsittelevässä CHI 2023 -konferenssissa, ja se palkittiin siellä yhtenä parhaista tutkimusartikkeleista.
Suurten maksullisten joukkoistamisalustojen käyttäminen on vakiintunut tavaksi eri tutkimusaloilla, joilla tarvitaan paljon ihmisten tuottamia vastauksia. Esimerkiksi psykologian ja tietotekniikan tutkijat käyttävät Amazonin Mechanical Turkin kaltaisia alustoja tutkimuskyselyjen toteuttamiseen. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että chat-tekoälyjen tuottamat keinotekoiset haastattelut voivat tarjota laajoille kyselyille ketterän vaihtoehdon erityisesti tutkimuksen alkuvaiheessa, koska niiden avulla voidaan testata tutkimusasetelmaa nopeasti ja edullisesti.
"Kielimallit eivät voi eivätkä saisi korvata oikeita osallistujia, mutta synteettisestä datasta voi olla hyötyä tutkimusideoiden alustavassa pallottelussa ja pilotoinnissa", professori Perttu Hämäläinen Aalto-yliopistolta sanoo.
Tutkijat painottavatkin, että kaikki tekoälyn tuottamiin tietoihin perustuvat havainnot on vahvistettava myös todellisella datalla.
Tutkimustuloksen kääntöpuoli on, että joukkoistamisten käyttäminen tutkimuksessa voi tulla tiensä päähän.
"Nyt kun suuret kielimallit ovat niin helposti saatavilla, internetistä kerättyihin vastauksiin ei voi enää luottaa. Taloudelliset kannustimet voivat ajaa pahantahtoiset käyttäjät hyödyntämään botteja ja suuria kielimalleja laadukkaiden väärennettyjen vastausten tuottamiseen", Hämäläinen sanoo.
"Saattaa olla aika luopua Mechanical Turkin kaltaisista alustoista todellisen datan keräämiseksi ja palata takaisin suorassa vuorovaikutuksessa vastaajien kanssa tehtäviin kyselyihin.”
Tutkimukseen osallistui tutkijoita Aalto-yliopistosta sekä Helsingin yliopistolta. Alkuperäinen artikkeli: https://dl.acm.org/doi/10.1145/3544548.3580688
Mikke Tavast
Turbo-charging AI: Collaboration with NVIDIA renewed as joint tech center marks three years
NVIDIA AI Technology Center (NVAITC) Finland has accelerated research, training and computing power in over a dozen projects where high-performance computing meets AI
Kysy tutkijalta: Miten tekoäly vaikuttaa luovuuteen?
Uudet tekoälysovellukset muuttavat käsitystämme luovuudesta. Voiko kone olla luova vai onko luovuus pelkästään ihmisten ominaisuus?
Tekoäly mullistaa terveydenhuollon: 5 asiaa, jotka tällä hetkellä on syytä ymmärtää
Tutkijamme kertovat, miten tekoälyteknologia muuttaa terveydenhuoltoa ja miten siihen kannattaa suhtautua.
Lue lisää uutisia
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa
Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.
Väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista
Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn.