ɫɫ

Uutiset

Tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän hiilinanoputkien mittaukseen

Uuden menetelmän avulla mitataan mm. yksiseinämäisten hiilinanoputkien lukumäärää.

Aalto-yliopiston ja Tukholman Kungliga Tekniska Högskolanin (KTH) tutkijat ovat yhteistyössä kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla mitataan yksiseinämäisten hiilinanoputkien lukumäärää ja konsentraatiota hiilinanoputkikerroksessa.

Tutkimuksessa havaittiin riippuvuus hiilinanoputkien lukumäärän ja laserilla aiheutetun fononisironnan intensiteetin välillä. Niinpä uusi mittausmenetelmä perustuu Raman-spektrin mittaukseen sekä massan ja optisen vaimennuksen tarkkaan määrittämiseen. Tämä mahdollistaa sp2-hybridisoituneiden hiiliatomien kvantitatiivisen kartoittamisen hiilinanoputkikerroksissa siten, että resoluutiota rajoittaa vain fokusoidun laserkeilan koko. sp2-hybridisoituneet hiiliatomit ovat juuri niitä atomeja, jotka muodostavat hiilinanoputkia sitoutumalla kolmeen muuhun hiiliatomiin.

Aallonpituudella 550 nm mitattu optinen vaimennus kerroksen hiilinanoputkien tiheyden funktiona (A= log10(100/T), jossa T optinen läpäisevyys prosentteina.

Hiilinanoputkikerroksen Raman-spektrin riippuvuus kerroksen optisesta läpäisevyydestä.

Hiilinanoputkella on rullalle kiertyneen yksinkerroksisen grafeenin rakenne, jossa kukin hiiliatomi on sitoutunut kolmeen muuhun hiiliatomiin. Nanoputkea voidaan periaatteessa pitää yhtenä suurena molekyylinä.

Hiilinanoputkista koostuvia materiaaleja tutkitaan paljon niiden lukuisten erikoislaatuisten ominaisuuksien vuoksi. Erittäin ohuiden hiilinanoputkikerrosten ominaisuuksia ovat hyvä joustavuus, optinen läpinäkyvyys, erinomainen sähkönjohtavuus ja keveys. Lisäksi hiilinanoputkien tuotantokustannukset ovat alhaiset. Hiilinanoputkikerroksen optisia ja sähköisiä ominaisuuksia voidaan vaihdella muuttamalla esim. nanoputkien läpimittaa tai pituutta tai hiilinanoputkien määrää kerroksessa.

”Hiilinanoputkista muodostuvaa kerrosta voidaan käyttää esimerkiksi läpinäkyvien elektrodien, polttokennojen, aurinkokennojen ja superkondensaattoreiden valmistuksessa. Tämän vuoksi hiilinanoputkien lukumäärää hiilinanoputkikerroksessa mittaava tekniikka on erittäin hyödyllinen,” sanoo Irina Nefedova, joka on yksi tämän tutkimuksen tekijöistä ja joka puolusti maaliskuussa 2017 hiilinanoputkien tutkimukseen liittyvää väitöskirjaansa Aalto-yliopistossa.

Tutkimusartikkeli "Single walled carbon nanotube quantification method employing the Raman signal intensity" on hyväksytty julkaistavaksi CARBON-julkaisussa, ja se on nyt saatavilla osoitteessa:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö puhuu älykelloon, jossa on hopeinen verkkoranneke ja näytöllä aaltomuoto.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Äänesi paljastaa enemmän kuin uskot – tutkijat kehittävät keinoja suojata puheeseen kätkeytyvää tietoa

Puheteknologiat yleistyvät vauhdilla, ja samalla kasvaa riski siitä, että ääni paljastaa arkaluonteista tietoa terveydestä, taustoista tai mielipiteistä. Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät keinoja mitata ja rajoittaa sitä, mitä kaikkea puheesta voidaan päätellä.
Kolme ihmistä istuu bussipysäkillä, takanaan karttoja ja kylttejä. Yhdellä on reppu maassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon vuosi 2025: Kvanttihyppyjä, luovia loikkia ja ratkaisuja parempaan elämään

Kasvua, teknologiaa ja teollisuuden uudistumista, ihmislähtöisiä ratkaisuja, terveys ja arjen hyvinvointi sekä hauskaa arkea ja toimivia yhteisöjä.
arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.