Suomen metsiä ravitaan lannoitteella, jossa on energiasyöppöä typpeä ja Marokossa louhittua fosforia. Tutkijat kehittivät sille ekohaastajan, jonka ainekset ovat jätteenkäsittelylaitokselta ja esikuva 1800-luvulta. Se tekisi hyvää metsälle ja ympäristölle – mutta ensin lainsäädännön on muututtava.
Tutkijat kehittivät metsiä varten täydellisen kierrätyslannoitteen, joka säästää 88 prosenttia energiaa - mutta on vielä lainsuojaton
Suomen metsiä ravitaan lannoitteella, jossa on energiasyöppöä typpeä ja Marokossa louhittua fosforia. Tutkijat kehittivät sille ekohaastajan, jonka ainekset ovat jätteenkäsittelylaitokselta. Kekseliäs lannoite tekisi hyvää metsälle ja ympäristölle – mutta ensin lainsäädännön on muututtava.
Metsien kasvun vauhdittaminen on järkevää sekä talouden että ympäristön kannalta. Lannoitettu metsä sitoo elinaikanaan jopa 10 000 tonnia enemmän hiilidioksidia hehtaaria kohti kuin lannoittamaton metsä. Määrä vastaa yhden suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.
Kemiallisen metsälannoitteen valmistus vie kuitenkin paljon raaka-aineita ja energiaa. Onneksi kehitteillä on parempi, kotimainen vaihtoehto, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on jopa 88 prosenttia pienempi kuin perinteisen lannoitteen.
Lue Putretin tarina alla olevasta linkistä!
Lue lisää uutisia
Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen
Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.
Yhteiskunta-alojen välinen työryhmä: kilpailukykyä, turvallisuutta ja vihreää siirtymää edistettävä kokonaisuutena
Yliopistojen, yritysten ja kaupunkien välinen ratkaisuryhmä ehdottaa, että Suomi vauhdittaisi kansainvälistä kilpailukykyä, kansallista turvallisuutta ja vihreää siirtymää yhtenä kokonaisuutena. Ryhmä ehdottaa, että esimerkiksi puolustushankinnoilla voitaisiin tukea hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtääviä ratkaisuja.
Tulevaisuuden tekijät tutkivat akkuja, tietojen salausta ja muovin kierrätystä
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 3,5 miljoonaa euroa tutkimusrahaa kahdeksalle hankkeelle, joista viisi tuli Aalto-yliopistosta.