ɫɫ��

Muuttoliike on ja pysyy ajankohtaisena aiheena julkisessa keskustelussa ja poliittisella agendalla paitsi Suomessa, myös muualla maailmassa. Ihmisten rajat ylittävästä, saati maiden sisäisestä liikkumisesta tai sen taustatekijöistä ei kuitenkaan ole tehty maailmanlaajuisesti kattavia selvityksiä viime vuosikymmeninä.

Aalto-yliopiston tutkijoiden vetämä ryhmä on nyt analysoinut ihmisten muuttoliikettä vuosina 2000–2019 rajaamalla globaalin kartta-aineiston noin sadan neliökilometrin kokoisiin ruudukoihin, ja vertaamalla alueiden syntyvyys- ja kuolleisuuslukuja kokonaisväestönkasvuun muuttoliikkeen hahmottamiseksi. Laaja tietoaineisto paljastaa ihmisten liikkumisen monimutkaisuuden, joka jää piiloon, jos keskitytään vain maiden väliseen muuttoliikkeeseen – suurin osa muuttoliikkeestä tapahtuu maiden sisällä.

”Muuttoliikkeen näyttäytyminen muuttuu voimakkaasti riippuen siitä, millä skaalalla sitä tutkitaan. Valtioiden tasolla joidenkin alueiden muuttovoitto tai -tappio näyttää hyvin erilaiselta verrattuna siihen, että analysoidaan liikettä maiden sisällä. Tämä on tärkeä löydös, koska useimmiten muuttoliikkeestä puhutaan vain valtioiden tasolla, jolloin hukataan paljon informaatiota maiden sisäisestä liikkumisesta”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Venla Niva.

”Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa on mielenkiintoisia eroja pohjoisen ja etelän välillä, Espanjassa taas eroa on idän ja lännen välillä. Muuttoliikkeessä on paljon erilaisia kuvioita, joita eri maiden kansalliset asiantuntijat voisivat tutkia. Ja tietysti syyt ihmisten liikkumisen taustalla voivat olla hyvinkin erilaiset kussakin maassa”, jatkaa tutkimukseen osallistunut professori Matti Kummu.

Tutkimus on juuri julkaistu erittäin arvostetussa , ja tietoaineisto on jo jaettu monelle eri tutkimusryhmälle ja esimerkiksi YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:lle. Laaja aineisto on myös avoimesti saatavilla, ja siihen voi tutustua interaktiivisen kartan avulla: .

Liikkuminen ei ole mahdollista kaikkein köyhimmille

Tutkijat paneutuivat myös erilaisiin tekijöihin muuttoliikkeen taustalla: sosioekonomiset syyt ja ilmaston rooli otettiin tutkimuksessa huomioon inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) sekä kuivuusindeksin avulla. Tutkijat havaitsivat, että sosioekonomisilla tekijöillä vaikuttaa olevan ilmastotekijöitä suurempi rooli muuttoliikkeen taustalla.

“Tuloksemme eivät täysin vastaa julkisuudessa yleisesti esiintyvää kertomusta. Tarkasteltaessa eri tekijöitä yhdessä käy ilmi, että sosioekonomiset eli inhimilliset kehitystekijät ovat ilmastoa tärkeämpiä muuttoliikkeen ajureita”, Niva kommentoi.

Tutkijat havaitsivat, että muuttoliike oli voimakasta alueilla, jotka olivat sekä inhimillisen kehityksen että kuivuuden suhteen asteikon keskivaiheilla, kuten esimerkiksi tietyt alueet Keski-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

”Kaikkein köyhimmät eivät pääse pakenemaan ympäristökatastrofeja tai ilmastonmuutosta. Muuttoliike on sopeutumiskeino, jota käyttävät ne ihmiset, joilla on mahdollisuudet liikkua”, Niva sanookin.

Myös niillä alueilla, joissa on korkea inhimillisen kehityksen indeksi, tulijoita oli enemmän kuin lähtijöitä. Esimerkiksi Arabian niemimaa ja Australia olivat kuivuudesta huolimatta muuttoliikkeen kohteena.

”Päätöksentekijöiden olisi kiinnitettävä tähän huomiota. Sen sijaan, että he keskittyvät rajojen sulkemiseen ja muuttoliikkeen torjuntaan, olisi pyrittävä tukemaan sekä voimaannuttamaan ihmisiä taloudellisesti heikommassa asemassa olevissa maissa. Näin voitaisiin vähentää tekijöitä, jotka pakottavat ihmiset muuttamaan parempien mahdollisuuksien perässä”, Kummu sanoo.

”Nurmijärvi-ilmiötä” nähtävissä myös muualla

Tutkimuksessa ilmeni myös osittain yllättäviä tuloksia kaupunkien ja maaseudun välisessä muuttoliikkeessä. Vaikka yleinen käsitys on, että maaseudulta hakeudutaan kaupunkeihin, näin ei kuitenkaan ollut kaikkialla. Tutkimus kertoo, että esimerkiksi Euroopassa on paljon alueita, joissa asia on juuri päinvastoin.

”Laajasti katsottaessa kaupunkialueet ovat tyypillisesti enemmän muuttovoittoisia kuin maaseudun alueet. Mutta kun tutkimuksessa mentiinkin tarkemmalle tasolle, niin datasta näkyy, että monessa paikassa maaseutualueet keräävät myös ihmisiä. Tietysti syyt sille ovat hyvinkin erilaisia, riippuen esimerkiksi siitä, että missä päin maailmaa ollaan. Suomessa Nurmijärvi-ilmiöhän on yksi esimerkki tästä vastakaupungistumisesta”, Niva sanoo.

Muuttoliike kaupungeista maaseudulle oli ilmeistä esimerkiksi myös osassa Indonesiaa, Kongoa, Venezuelaa ja Pakistania, ja kun analysoidaan yhteisöjen tasoa, kuva muuttuu vielä monimutkaisemmaksi – ja samalla mielenkiintoisemmaksi.

”Kaiken kaikkiaan muuttoliike on paljon monimutkaisempaa kuin ihmiset yleensä luulevat”, Niva sanoo.

Linkki tutkimukseen Nature Human Behaviour -lehdessä: .