ɫɫ��

Alustatatalous haastaa opetusalan nykyisiä toimintamalleja ja rooleja. Digitalisaatio ja alustat monipuolistavat ja muokkaavat opetusmenetelmiä luoden uusia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen opettajan ja oppilaiden tai opiskelijoiden välillä. Opiskelija voi edetä omassa tahdissa, oppimisen etenemistä voidaan tukea, räätälöidä ja seurata reaaliajassa ja vaikuttaa oppimishaasteisiin niiden ilmetessä. Parhaiden mahdollisten ratkaisujen innovointiin ja tuottamiseen voidaan digitaalisten alustojen avulla myös osallistaa laaja joukko toimijoita. 

”Alustojen avulla voidaan luoda yhä yksilökeskeisempiä oppimisratkaisuja ja tehokkaammin jaettavia oppimateriaaleja samalla vähentäen tuotannon ja julkaisemisen kustannuksia. Kehityksen tiellä on kuitenkin kolme isoa haastetta – jotka kaikki ovat ratkaistavissa”, sanoo Aalto-yliopiston professori Robin Gustafsson. Hän vetää Business Finlandin rahoittamaa Politiikkatoimet alustataloudessa -tutkimushanketta, jonka pohjalta Aalto-yliopiston tutkijat antoivat politiikkasuosituksen alustatalouden vauhdittamisesta opetusalalla.

Suositukset perustuvat laajaan, yli 100 tutkimusartikkelin analyysiin sekä työpajaan, johon osallistui Suomen kärkiasiantuntijoita alustatalouden, digitaalisten oppimisratkaisujen ja oppimisen alueilta yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. 

Opetusalan haasteet

Opetusalalla julkisia ja kaupallisia skaalautuvia alustapohjaisia ratkaisuja syntyy vain vähän. Kouluilta, opettajilta ja pieniltä toimijoilta puuttuvat kannusteet ja resurssit osallistua ja kehittää avoimia oppimisen alustapohjaisia ratkaisuja. Nykyinen lainsäädäntö, rahoitusmalli ja tietosuoja rajoittavat innovointia, ja siiloutuneet markkinat eivät edesauta alustojen kasvua.  

Opetusalalle ei ole muodostunut toimivia datamarkkinoita, jotka olisivat erityisen tärkeät tiedon kumuloitumisen synnyttämiseksi. Standardien ja sääntöjen puute sekä niiden epäselvyys johtavat datan siiloutumiseen eri osapuolten välille. 

”Datan avulla voitaisiin kehittää esimerkiksi parempia oppimisteknologiaan liittyviä algoritmeja ja opetussuunnitelmia sekä tunnistaa varhaisia indikaattoreita oppimisvaikeuksille. Googlella on suomalaisista nuorista jo kokonaisvaltaisempi kuva kuin suomalaisilla oppimisratkaisujen tuottajilla”, korostaa Gustafsson.

Jaettavia digitaalisia opettamisen ja oppimisen hyödykkeitä ei synny eikä parhaita pedagogisia ratkaisuja jaeta tai hyödynnetä riittävästi. Oppimisratkaisuille ei ole käytössä yhteisesti määriteltyjä standardeja tai sääntöjä, jotka ohjaisivat jaettavien digitaalisten hyödykkeiden kehittämistä. 

Suositukset

Haasteiden ratkaisemiseksi tutkijat suosittelevat, että opetusalalla tehdään merkittäviä muutoksia (1) nykyisten oppimateriaalien, (2) pedagogisten ratkaisujen, (3) oppimisen ja (4) opettamisen tuottamisen malleissa. Suomen valtion tulisi uudelleenarvioida yksityisten ja julkisten toimijoiden roolia näillä neljällä alueella ja pyrkiä kehittämään niiden sääntelyä. Sääntelyn tulisi edistää yhteiskehitettyjä avoimia alustamaisia ratkaisuja, jaettavien digitaalisten hyödykkeiden kehittämistä opetusalalla sekä kilpailuehtoja, jotka tukisivat data ja alustapohjaisia innovaatioita. Tutkijoiden suositusten keskeisinä teemoina ovat yhteistyö, yhteiset pelisäännöt ja avoimuus.