ɫɫ

Uutiset

Tohtoriopiskelija Anastasiia Kravtcova: "Tohtoriopinnot voivat olla työ, harrastus ja elämäntapa"

Anastasiia Kravtcova aloitti lääketieteellisen tekniikan jatko-opinnot Sähkötekniikan korkeakoulussa, koska hän innostui mahdollisuudesta vaikuttaa yhteiskuntaan.
Aalto ELEC's doctoral student Anastasiia Kravtcova
Anastasiia Kravtcova on jatko-opiskelija Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa. Kuvalähde: Anastasiia Kravtcova

Mitä tutkit väitöstyössäsi?

Väitöstutkimukseni käsittelee älykkäiden materiaalien käyttöä lääketieteellisissä sovelluksissa. Kehitän uudenlaista aivoimplanttia, jossa käytetään muotoa muuttavia polymeerejä. Implanttia voidaan mahdollisesti käyttää epilepsian hoitoon ja pitkällä aikavälillä myös aivojen ja tietokoneiden välisiin käyttöliittymiin.

Olen aina ollut kiinnostunut aivotutkimuksesta ja haluan ratkaista ongelmia, joilla on laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Siksi päädyin tutkimaan tätä suhteellisen vaikeaa aihetta, jota ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu. Aihe oli uusi myös tutkimusryhmässäni.  Olen rakentanut omat verkostoni ja etsinyt ihmisiä, jotka eivät pelkää haasteita, joita lääketieteellisen tekniikan kehityksessä aina kohtaa.

Miten päädyit jatko-opintoihin Sähkötekniikan korkeakouluun?

Aloin harkita jatko-opintoja jo maisteriopintojeni ensimmäisenä päivänä. Olin aiemmin valmistunut ammattikorkeakoulusta elektroniikkainsinööriksi ja työskennellyt useita vuosia tutkimus- ja kehitysyrityksissä. Olin kuitenkin halunnut siirtyä elektroniikasta lääketieteellisen tekniikan puolelle, ja Aalto-yliopiston maisteriohjelma antoi minulle mahdollisuuden siihen. Kurssit olivat alusta saakka kiehtovia ja tajusin, että haluan päästä syvemmälle aiheeseen. Muutama kuukausi opintojen aloittamisen jälkeen päädyin tutkimusavustajaksi ja jäin sille tielle.

Tohtorikoulutuksessa opiskelijat voivat päästää potentiaalinsa valloilleen ja käyttää osaamistaan tärkeiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Anastasiia Kravtcova

Kuinka tohtoriopinnot eroavat maisteriopinnoista?

Maisteri- ja tohtoriopintoja on vaikeaa edes verrata toisiinsa. Maisteriopintojen aikana pääasiassa hankitaan tietoa. Tohtoriopinnoissa kyse ei ole kursseista. Jatko-opiskelijoiden on suoritettava vain 40 opintopisteen verran kursseja, jotka voi käydä muutamassa kuukaudessa. Muu aika käytetään tutkimukseen.

Tohtorikoulutuksessa opiskelijat voivat päästää potentiaalinsa valloilleen ja käyttää osaamistaan tärkeiden ja haastavien ongelmien ratkaisemiksi. Teemme tiedettä ja pyrimme julkaisemaan. Voimme todella vaikuttaa yhteiskuntaan – ja jopa ihmiskuntaan.

Mikä tohtoriopinnoissa on parasta?

Minulle paras asia tohtoriopinnoissa on mahdollisuus toteuttaa unelmia. Etenkin tekniikan alalla meille asetetaan hyvin vähän rajoja. Voimme valita monista erilaisista tutkimussuunnista ja tohtoriopintojen aikana on myös helppoa vaihtaa suuntaa, jos tilanne vaatii. Toinen tärkeä asia on yhteisö. Kun jollakulla on haasteita tai joku ei löydä vastausta kysymykseen, ympärillä on aina ihmisiä, jotka tekevät parhaansa auttaakseen ja tukeakseen.

Yliopisto on täydellinen paikka tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Meillä on käytettävissämme kehittyneet tutkimuslaitteet, tiedeyhteisössä jaetaan kokemuksia ja tarjolla on monia rahoitusmahdollisuuksia, mikä on myös erittäin tärkeää. Tohtoriopinnoista voi muodostua yhdistelmä työtä, harrastusta ja elämäntyyliä useiksi vuosiksi, mikä on mahtavaa!

Millaista kansainvälistä kokemusta olet saanut opintojesi aikana?

Tohtorikoulutuksen alussa osallistuin kansainväliseen kesäkouluun Tanskassa. Se oli tieteellisesti erittäin mielenkiintoinen ja hyödyllinen. On mieltä avartavaa nähdä, miten muut tekevät asioita. Olin suunnitellut tutkimusvierailua Belgiaan yhteistyökumppaneideni kanssa, mutta se peruttiin koronakriisin vuoksi. Odotan kovasti, että se toteutuu, kun voimme taas matkustaa.

Olen myös osallistunut konferensseihin Bostonissa, Nizzassa ja Berliinissä. Kaikki ovat olleet erittäin suuria, yli 2000 osallistujan konferensseja ja täynnä tietoa, osaamista ja tärkeitä kontakteja. Konferenssit ovat hyvä mahdollisuus esitellä tutkimustani laajemmalle yleisölle ja saada palautetta heti. Niissä voi myös verkostoitua, mistä voi olla vielä enemmän hyötyä pitkällä aikavälillä. Konferenssissa solmitut kontaktit voivat kehittyä tiiviiksi yhteistyöksi.

Tutkimuksen tekeminen vaatii intohimoa ja inspiraatiota, joten suosittelen valitsemaan aiheen, josta olet todella kiinnostunut.

Anastasiia Kravtcova

Mitkä ovat suunnitelmat valmistumisen jälkeen?

Tohtorintutkinnon jälkeen on yleensä kaksi vaihtoehtoa: jäädä akateemiselle uralle tai lähteä töihin teollisuuteen. Aluksi ajattelin, että jäisin yliopistoon tekemään tutkimusta ja opetustyötä. Vuosien varrella olen alkanut kuitenkin nähdä etuja myös yrityksessä työskentelyssä tai oman yrityksen perustamisessa. Molemmilla poluilla on hyvät ja huonot puolensa, joten katson, millaisia mahdollisuuksia minulle avautuu valmistumisen jälkeen. Eihän tulevaisuutensa suuntaa tarvitse päättää lopullisesti.

Mitä vinkkejä antaisit jatko-opintoja harkitseville?

Tutkimuksen tekeminen vaatii intohimoa ja inspiraatiota, joten suosittelen valitsemaan aiheen, josta olet todella kiinnostunut. Mieti huolella tutkimussuunta, joka motivoi sinua useita vuosia. Rakenna verkostoja alusta saakka ja pyri jatkuvasti laajentamaan niitä. Se hyödyttää suuresti tutkimustasi.

Tutustu tohtoriopintoihin Sähkötekniikan korkeakoulussa

Haluatko kehittyä alasi asiantuntijaksi? Sähkötekniikan tohtoriohjelma tarjoaa sinulle mahdollisuuden tehdä korkealaatuista tutkimusta monitieteisessä ja kansainvälisessä ympäristössä.

TechPromootio2016_hatut

Tohtorinkoulutus

Kaikki mahdollinen tieto tohtorinkoulutuksesta olit sitten tohtoriopiskelija, vastuuprofessori tai ohjaaja.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.