Tekoälyn ja teollisuuden kohtaamisesta yleisömenestys
AI Goes Industry houkutteli salin täyteen tekoälystä kiinnostuneita.
Aallon Otaniemen kampuksen TUAS-talolla jouduttiin sateisena tiistaiaamuna tekemään salimuutoksia, jotta kaikille AI Goes Industry -digiaamiaisen osallistujille saatiin järjestettyä istumapaikka.
”Meillä on täällä edustajia noin 70 yrityksestä”, iloitsi Aallon historian suosituimman digiaamiaisen avannut akatemiaprofessori Samuel Kaski. Hän on mukana työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa ohjausryhmässä, joka haluaa nostaa Suomen tekoälyn soveltamisessa maailman huipulle. Edellytykset päämäärän saavuttamiselle ovat hyvät.
”Suomalaiset ovat koulutettua kansaa ja innokkaita ottamaan käyttöön uutta teknologiaa – jos kokevat sen hyödylliseksi. Yliopistojen, teollisuuden ja viranomaisten yhteistyö on sujuvaa. Kaiken pohjana on tekoälyn perus- ja soveltavan tutkimuksen pitkä perinne, jonka Teuvo Kohonen ja Erkki Oja aloittivat täällä Otaniemessä”, sanoi elinkeino- ja innovaatio-osaston päällikkö Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Tekesin digitaalisuusalueen johtaja Pekka Sivonen painotti, että kun teknologia oli aiemmin kuin tuotteelle viimeisen silauksen antava huulipuna, se on jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa kaiken liiketoiminnan perusta. Erityisesti tämä pätee alustatalouteen, joka on vielä 95-prosenttisesti kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten hallussa. Suomella on kuitenkin kaikki edellytykset nousta vahvaksi toimijaksi tietyillä, tarkoin valituilla ja maamme vahvuuksiin perustuvilla alueilla, kuten terveysdatan hyödyntämisessä, liikenteessä, puhtaissa teknologioissa, energiassa ja 5G:ssä.
”5G merkitsee mahdollisuuksien määrän räjähtämistä melkein kaikilla teollisuuden aloilla”, Sivonen sanoi.
Teksti ja kuva: Minna Hölttä
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.