ɫɫ��

”Lähdimme liikkeelle Arduinon perusteista rakentamalla liikennevalot. Tämän jälkeen oppilaiden on helppo siirtyä tekemään oman mielenkiinnon mukaisia projekteja”, Heta Närhi kertoo.

Suuressa laboratoriossa on lähes harras tunnelma, kun kaksitoista lukiolaista ahertaa keskittyneesti pienten laitteiden kimpussa.

”Ne ovat Arduinoja, eli pieniä mikrokontrollereita. Arduinon avulla pystyy toteuttamaan pienen elektronisen laitteen, jonka toiminnallisuus voidaan ohjelmoida helppokäyttöisellä koodieditorilla.”, selittää Heta Närhi, yksi Aalto-yliopiston LUMA-toiminnan koordinaattoreista.

LUMA-toiminnan tavoitteena on tukea ja innostaa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista eri puolilla Suomea. Arduino-harjoitus on loppuhuipennus Aalto-yliopiston nelipäiväiselle nano- ja mikroteknologian LUMA-kurssille, jonka aikana lukiolaiset tutustuvat kurssia vetävän professori Ilkka Tittosen ja muun Micronovan henkilökunnan opastuksella muun muassa Micronovan puhdastiloihin, elektroni- ja atomivoimamikroskooppeihin, aurinkoenergiaan, typpijäätelön valmistukseen ja fotoniikkaan.

Micronovan puhdastiloissa on tiukka pukeutumiskoodi.

”Puhdastilassa oli siistiä käydä, ja mikroskoopit olivat tosi kiinnostavia”, hehkuttavat Helmi Iivarinen ja Eero Torpo.

”Olemme saaneet tehdä monenlaisia makeita juttuja, joista voi olla ihan oikeasti hyötyäkin.”

Käytännön harjoitukset ja mahdollisuus tutustua Aaltoon houkuttelivat Eero Torpon ja Helmi Iivarisen mukaan LUMA-kurssille. Arduino-päivänä he rakensivat Star Wars -teemaa soittavan liikkeentunnistimen.

Kädet saveen -mentaliteetti ja elämyksellisyys ovatkin tärkeä osa LUMA-toimintaa. Heta Närhi paljastaa pyrkivänsä kurssin aikana kahteen asiaan.

”Ensinnäkin haluan opiskelijoille syntyvän tunteen siitä, että vau, minä osaan ja pystyn tekemään tällaisia juttuja. Toiseksi haluaisin heidän hoksaavan, että tekniikkaa kannattaa opiskella, koska se ei ole vain mikään insinöörijuttu vaan työkalu, jonka avulla voi toteuttaa erilaisia asioita millä tahansa alalla. Teimme esimerkiksi 9-luokkalaisten tyttöjen kanssa puhelinsovelluksen, jonka avulla voi opetella kieliä. Ennen oli tärkeää osata itse käyttää sahaa ja ompelukonetta – nyt sama pätee tekniikkaan”, hän pohtii.

”Arduinoilla voidaan toteuttaa myös ihan ”vakaviakin” kehitysprojekteja, joten tämä on opiskelijoille valtavan motivoivaa. Koska Arduino-kortti on edullinen, tätä osaamista voitaisiin viedä vielä enemmän myös kouluihin ja vaikka kirjastoihin”, Ilkka Tittonen visioi.

Arduinoon voi kytkeä USB:n avulla erilaisia moottoreita, valoja ja antureita. Jussi Roos toteutti päivän aikana etäisyyksiä mittaavan anturin.