É«É«À²

Pienten kuihtuvien kaupunkien elinkelpoisuuden parantaminen yhteiskehittämisen avulla -hankkeessa tarkastellaan identiteetiin ja viihtyvyyden vahvistamista paikallisten asukkaiden ja toimijoiden aloitteesta voimakkaasti taantuvissa pienissä kaupungeissa, sekä alueellisia ja kansallisia suunnittelustrategioita kaupunkien kutistumisen torjumiseksi Suomessa, Venäjällä ja Saksassa. Kansainvälinen projekti analysoi ja vertaa paikallisia yhteiskehittämisen prosesseja ja paikan tekemistä (placemaking) valituissa tutkimuskohteissa.

Hankkeen tavoitteena on kehittää lähestymistapoja, jolla voidaan aktivoidan paikallista yhteistoimintaa ja päätöksentekoa kutistuvien kaupunkien elinkelpoisuuden parantamiseksi. Kaksivuotista projektia rahoittavat Suomen Akatemia sekä maakohtaiset rahoitusjärjestöt ERA.NET Plus -ohjelman puitteissa. Hanke käynnistyi tammikuussa 2021, ja sen toteuttaa kansainvälinen konsortio, joka koostuu tutkimusryhmistä Suomessa, Venäjällä ja Saksassa.

Suomessa hankkeen vastuullinen vetäjä on tutkijatohtori Johanna Lilius Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Tiimiin kuuluu myös Aallon tutkijatohtori Alla Bolotova ja tohtorikoulutettava Ria-Maria Adams Wienin yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta. Lisäksi hankkeessa on mukana useita projektin työntekijöitä ja sidosryhmiä Aalto-yliopistossa.

Kaupunkien omanarvontunnon palauttaminen

Taantuvista pienkaupungeista on tullut maailmanlaajuinen ilmiö – niiden keskeinen piirre on jatkuva ja pitkäaikainen väestön väheneminen. Epätasainen alueellinen kehitys lisää taantuvien paikkakuntien määrää kaikkialla ja tekee siitä globaalin haasteen. Ongelma on vakavin pienillä syrjäisillä kaupungeilla rakenteellisesti heikoilla alueilla.

Kaupunkien kutistumisen seuraukset, kuten hylkääminen ja alueellinen syrjäytyminen, palveluiden ja palveluiden menetys, heikentävät niiden elinkelpoisuutta. Sen lisäksi kaupungit ja niiden asukkaat kokevat jopa leimautumista ja ovat riippuvaisia ulkoisesta avusta ja resursseista. Tämä voi johtaa yhteisöjen omanarvontunnon menetykseen. Kuitenkin näissä kaupungeissa asuvilla ihmisillä on side yhteisöönsä, yhteisiä arvoja ja kiintymys kotiseutuun.

Suomessa Puolangan kunta valittiin päätutkimuskohteeksi ja Kemijärvi toissijaiseksi tutkimuskohteeksi. Näissä järjestetään kaksi kenttätutkimuksen kierrosta vuoden 2021 aikana. Syvällisen empiirisen tutkimuksen avulla ja yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa tutkitaan paikallisia aloitteita: tuodaan esiin paikallisten asukkaiden näkökulmia ja mielipiteitä siitä, millainen heidän mielestään on elinkelpoinen ja elinvoimainen kunta.

Tavoitteena on myös vertailla, miten kuntalaiset ymmärtävät elinvoimaisuuden eri paikoissa ja toisaalta tarkastella millaisia mahdollisuuksia kuntalaisilla on vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa eri paikoissa. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âössä paikallisten toimijoiden kanssa hankkeen on tarkoitus tiivistää paikallisten aloitteiden ja päätöksenteon yhteyttä. Hankkeesta seuraa myös useita tutkimusartikkeleita ja esite.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Tutkijatohtori Johanna Lilius, Aalto-yliopisto, johanna.lilius@aalto.fi

Tutkijatohtori Alla Bolotova, Aalto-yliopisto, alla.bolotova@aalto.fi