ɫɫ

Uutiset

Synteettisen biologian kilpailuun otetaan osaa ensi vuonnakin

Kilpailuun osallistuminen oli hieno ja hauska kokemus. Mutta mitä tekemistä hybridieläimillä oli kilpailun kanssa?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoista koottu monitieteinen ryhmä otti osaa ensimmäisenä suomalaisena joukkueena kansainväliseen iGEM-kilpailuun. Joukkueen kilpailuideana oli luoda säädinjärjestelmä, jolla voidaan kontrolloida sitä, miten geenit ilmentyvät soluissa. Kotiin 250 joukkueen kilpailusta palattiin parhaan wiki-sivuston palkinnon kanssa.

”Opimme projektin aikana synteettisestä biologiasta paljon. Innostus oli valtava, kun kilpailupaikalla tajusimme, miten paljon osaamme alaa. Mutta sen lisäksi yrittäjyys- ja startup-asiat avautuivat meille ihan uudella tavalla. Meille konkretisoitui, että yrittäjyys on yksi mahdollinen tapa työllistyä. Työpaikat eivät synny tyhjästä vaan jonkun on ne luotava”, Aalto-Helsinki-joukkueen Mikko Laine kertoo.

Joukkueen matka alkoi jo maaliskuussa ryhmän kasaamisella. Ennen Bostonissa lokakuun lopussa pidettyä kilpailuviikkoa eli Jamboreeta ryhmäläiset työskentelivät ahkerasti sekä laboratoriossa että sen ulkopuolella. Jokainen joukkueenjäsen sai keskittyä monen muun asian ohella omaan vahvuuteensa. Esimerkiksi Mikko hoiti projektin viestintää. Yrittäjyys oli myös vahvasti mukana. Joukkue osallistui Aaltoes-yhteisön järjestämään Summer of Startups -ohjelmaan, jonka puitteissa opiskelijat hioivat pitchaus-taitojaan, oppivat verkostoitumista ja pääsivät tapaamaan startup-vaikuttajia.

Käyntikortit jään murtajina

Jamboree oli hektistä aikaa. Posterisession ja oman esityksen lisäksi aika meni tutustuessa muiden maiden joukkueisiin ja heidän kilpailutöihinsä. Tutustumista helpotti yllättävä valttikortti.

”Joukkueemme taitava graafikko Laura oli piirtänyt käyntikortteihimme hybridieläimen, joka oli yhdistelmä jokaisen kolmesta lempieläimestä. Kaikkien ryhmäläisten käyntikortit keränneet saivat palkkioksi karkkia. Monet lähestyivät meitä pyytämällä käyntikorttia. Kuvat auttoivat hauskalla tavalla keskustelun avaamisessa. Ja kenties joskus synteettinen biologia voisi tuottaa tällaisia eläimiä”, Mikko nauraa.

Ensi vuonna on seuraavan joukkueen vuoro osallistua iGEM-kilpailuun, sillä uutta joukkuetta ollaan pian rekrytoimassa.

iGEM eli International Genetically Engineered Machine on vuosittainen kansainvälinen synteettisen biologian kilpailu, jonka aikana kukin osallistuva joukkue suunnittelee, kehittää ja toteuttaa yhdessä synteettisen mekanismin käyttäen hyväkseen jotakin organismia ja avointa geenikirjastoa. Kilpailun päätavoitteina on alan tutkimuksen, opetuksen ja yhteisön kehittäminen, sekä tietoisuuden lisääminen.

Kuvassa Mikon kimeera: anakonda, vasarahai ja tarantula. Kuvitus by Laura Laakso.

Lue lisää joukkueen

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.