ɫɫ��

Lisäksi Suomi houkuttelee aiempaa vahvemmin tuotannon ja toiminnan sijoittumismaana. Erityisen sitoutuneita kotimaiseen tuotantoon ja alihankintaan ovat omistuspohjaltaan suomalaiset suuryritykset.

Itseluottamuksen paranemisesta kertoo myös se, että juuriltaan suomalaisten yritysten panostukset toimintojen ulkoistamiseen ja lopettamiseen ovat vähentyneet. Tämä saattaa heijastella sitä, että suurimmat ulkoistukset ja väenvähennykset alkaisivat olla ohi.

Toisaalta panostukset henkilöstön kehittämiseen ovat keskimäärin laskussa.

− Taustalla ilmenee kuitenkin selkeä hajautuminen: siinä, missä yhdet investoivat kyvykkyyksiin ja osaamiseen, toiset mieltävät nämä helppoina säästökohteina. Toivottavasti eivät omaksi tuhokseen, toteaa professori Pekka Mattila, tutkimushankkeen vastaava johtaja.

Suuryritysten investoinnit kääntyivät vuonna 2014 laskuun ja tulevat investointisuunnitelmat ovat vaatimattomia. Vain digitalisointiin uskalletaan panostaa.

− Suurten yritysten investointinäkymät ovat uhkaavan alhaiset. Yritykset eivät näe talouden kehitysnäkymiä ja toimintaympäristöään otollisena investoinneille. Tällä kehityksellä olemme syömässä tulevan kasvun eväitä, OPn yritysasiakkaiden pankkipalveluista vastaava johtaja Hannu Jaatinen sanoo.

Yritysjohtajien luottamus Suomen poliittiseen johtoon on horjunut ja se nousee riskiarvioissa jopa Venäjän huolestuttavia kehityskulkuja korkeammalle. Erityisesti juuriltaan ja omistukseltaan suomalaiset suuryritykset ovat edelleen hyvin riippuvaisia kotimaan politiikan tuulista ja ilmanpaineesta.

Parhaat yritykset ovat huolehtineet tulevasta iskukyvystään

250 suurinta yritystämme tuottavat yli 80 prosenttia koko suomalaisen yksityissektorin liikevaihdosta. Sama joukko vastaa myös yli 60 prosentista koko yksityissektorin palkansaajista. Yritykset ovat reagoineet kokonaisliikevaihdon laskuun mm. henkilöstöä vähentämällä. Tiukempi linja johti kuitenkin myös liikevoiton selkeään kasvuun.

Tutkimuksen mukaan yritysten edustajat kokivat kohtaavansa markkinoilla aiempaa ankarampaa kilpailua. Yksi tutkimuksen myönteisistä tuloksista oli, että kovenevassa kilpailussa yhä useampi juuriltaan suomalaisen suuryrityksen johtaja luottaa vahvasti liiketoimintansa iskunkestävyyteen ja kilpailuvoimaan.

Tutkimus vahvistaa aiemmin havaittua linjaa. Voittajat ja häviäjät erottuvat yhä selvemmin toisistaan.

− Toimiala ei enää selitä yrityksen asemaa ja menestystä, vaan kilpailijoiden kehityskaaret alkavat poiketa toisistaan. Samalla yhä selkeämmin nousee esiin kilpailuhengen kaksijakoisuus: yhdet palauttavat kilpailukykyään kuluja karsien ja tuottavuutta optimoiden; toiset taas hakevat uusia markkinoita ja liiketoimintamalleja. Pitkällä aikavälillä tulevaisuus raottuu lupaavana vain jälkimmäisille, Mattila jatkaa.

Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin kolmatta kertaa OP:n ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä. Tutkimus keskittyi jälleen 250 suurimpaan suomalaiseen yritykseen. Ensi kertaa tutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Tutkimusta johtivat tänäkin vuonna professorit Pekka Mattila ja Henrikki Tikkanen.

Tutkimuksen tilastolliset perustiedot kerättiin syksyn 2014 aikana 250 Suomen suurimmalta yritykseltä. Lisäksi yritysten avainjohtajille tehtiin laaja kyselytutkimus sähköisesti ja haastattelumuodossa. Kyselyyn vastasi 147 avainjohtajaa 107 eri suuryrityksestä. Kolmen vuoden aikana muodostunut aineisto on laajuudeltaan ja luonteeltaan ainutlaatuinen Suomessa.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:
Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, professori (professor of practice)
Aalto University Executive Education Oy
Puhelin: +358 40 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi

Hannu Jaatinen, Yritysasiakkaiden pankkipalveluista vastaava johtaja, OP
Puhelin: 010 252 2874