Surgifyn tekniikka tekee kallonavausleikkauksista turvallisempia ja nopeampia
Maailmassa tehdään vuosittain arviolta 770 000 kallonavausoperaatiota. Niistä noin 30 prosentissa kallonalaisille pehmytkudoksille aiheutuu eriasteisia vaurioita.
– Poraaminen on riskialtteimpia juttuja luu- ja hammastoimenpiteissä, sillä se vaatii fyysistä voimaa, mutta samalla pitää varoa herkkiä kudoksia tai luun sisällä olevia suonia ja hermoja, kertoo projektikoordinaattori Visa Sippola. Kolme vuotta sitten hän työskenteli HUSin ja Helsingin yliopiston tutkijana ja sai idean vähemmän vaurioittavasta luukirurgiasta jutellessaan neurokirurgi Juha Hernesniemen kanssa.
– Soitin Aaltoon koneensuunnittelun professori Petri Kuosmaselle, joka löysi minulle aisapariksi mahtavan insinööriopiskelijan Shahab Haerin. Rekrytoimme mukaan myös tuotantotaloutta opiskelleen Juho °ä²¹°ù±èé²Ô¾±²Ô, ja saimme TEKESin Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa -rahoituksen, Sippola kertaa Surgifyksi nimetyn kaupallistamisprojektin alkua.
Kudokset irti luusta
Surgifyn patentoima keksintö on oikeastaan lisäosa, joka auttaa tehokkaasti mutta hellävaraisesti irrottamaan luunalaiset kudokset porattavasta luusta. Etenkin vanhemmilla potilailla kallon alla olevat kudokset ovat usein liimautuneet kalloon kiinni.
– Tekniikkaamme voidaan hyödyntää myös esimerkiksi rintakehän uusintaleikkauksissa, joka on pahimmillaan korkean riskin toimenpide, sillä sydän tai aortta voi olla liimautunut avattavaan rintakehään, Sippola selittää.
Vähemmän vaurioittavan luukirurgian kehittämisessä Surgifyn monialaista tiimiä tukee kovista nimistä koostuva ohjausryhmä. Juha Hernesniemen lisäksi mukana ovat muun muassa HUSin neurokirurgian yksikön johtaja Mika Niemelä sekä ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri Jari Salo.
Aaltoa Sippola ja projektin vastuullisena vetäjänä toimiva Kuosmanen kiittävät tuesta ja innostavasta ilmapiiristä.
– Terveysteknologiaan selvästi panostetaan, ja täällä on mahtava tekemisen meininki, Kuosmanen kiteyttää.
Surgifyn tiimillä on kunnianhimoinen aikataulu.
– Tavoitteemme on aloittaa kliiniset kokeet ensi keväänä. Markkinoille tähtäämme reilun vuoden päästä, Sippola paljastaa ja myöntää, että kaupallistamisessa on haasteensa.
– Juha Hernesniemikin sanoi, että kirurgien vakuuttaminen tulee olemaan vaikeaa – meidän pitää aukottomasti osoittaa heille tekniikan toimivuus. Vähemmän vaurioittava luukirurgia on kuitenkin iso mahdollisuus: se voi vähentää inhimillistä kärsimystä ja tuoda myös merkittäviä aika- ja kustannussäästöjä. Hernesniemen mukaan kyseessä on todellinen läpimurto.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Projektikoordinaattori Visa Sippola
p. 050 304 6045
visa.sippola@aalto.fi
Professori Petri Kuosmanen
p. 0500 448 481
petri.kuosmanen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Mitä kvantti tarkoittaa?
Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.