ɫɫ

Uutiset

Suomessa on maailman kahdeksanneksi nopein mobiili-internet

Yhteyksien keskinopeus on moninkertaistunut kolmessa vuodessa, Aalto-yliopistossa kehitetty Nettitutka paljastaa.

Maailman nopeimmat mobiiliverkkojen kautta toimivat internetyhteydet ovat Tanskassa (22,3 Mbit/s), Singaporessa (16,9 Mbit/s), Sveitsissä (16,6 Mbit/s), Norjassa (14,8 Mbit/s) ja Koreassa (13,0 Mbit/s). Suomi on tuloksella 11,3 Mbit/s sijalla kahdeksan.

Listan latausnopeusmittaukset on tehty vuonna 2014 Nettitutkan avulla. Se on Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä sovellus, jolla kuka tahansa voi mitata puhelimensa datayhteyden nopeuksia eri paikoissa. Ilmainen sovellus toimii kaikilla älypuhelimilla, mobiili- ja WIFI-verkoissa ja mittaustulokset tallennetaan nimettömänä yliopiston tutkijoiden käyttöön. Palvelu tuottaa kuluttajille peittokarttoja, joiden avulla verkkojen laatua ja saatavuutta voi itse tarkastella.

Professori Jukka Manner paljastaa, että yhteyksien nopeus on kasvanut valtavasti muutamassa vuodessa.

– Vuonna 2012 keskiarvo oli Suomessa vain 2.8 Mbit/s ja mediaani, eli se arvo, jonka alapuolelle ja yläpuolelle jäi yhtä paljon tuloksia, 1,9 Mbit/s. Vuonna 2013 keskiarvo oli 6,5 Mbit/s ja mediaani 3.7 Mbit/s, ja vuonna 2014 keskiarvo oli jo 11.2 Mbit/s ja mediaani 5,9 Mbit/s.Vuoden 2015 mittauksissa keskiarvo on tällä hetkellä 16,9 Mbit/s.

Yhä useampi suomalainen pääsee kiinni uusimman teknologian verkkoihin.

Mannerin mukaan syitä nopeuksien kasvuun Suomessa on useita.

– Suurin syy parantuneeseen latausnopeuteen on 4G-verkkojen kehittyminen, mutta myös 3G laajenee samalla, mikä auttaa erityisesti haja-asutusalueilla. Yhä useampi suomalainen pääsee siis kiinni uusimman teknologian verkkoihin, kiitos verkkoteknologiaan tehtyjen investointien ja parempien älypuhelimien yleistymisen. Esimerkiksi vuonna 2013 suomalaisista mittauksista 4G-verkkojen osuus oli 13 %, kun taas vuonna 2014 osuus oli jo 22 %.

Ruuhka ja maastokin vaikuttavat

Vaikka keskinopeus on parantunut koko maailmassa, erot maiden välillä ja sisällä ovat silti suuria. Operaattorien, käytettävien laitteiden ja verkkojen ruuhkautumisen lisäksi nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi liittymille asetetut rajoitukset, käyttäjien etäisyys operaattoreiden antenneihin, maaston muodot ja saatavilla oleva radioteknologia.

Aina 4G ei tuo suuria muutoksia nopeuksiin. Esimerkiksi vuonna 2014 Suomessa 4G-verkkojen keskinopeus oli 29 Mbit/s, kun taas Ranskassa keskinopeus 4G-verkossa oli vain 14 Mbit/s ja Espanjassa 18 Mbit/s.

Nettitutka mittaa internetyhteyksien laatua useiden tekijöiden osalta: laitteeseen tulevan ja laitteesta lähtevän tietoliikenteen nopeutta, verkon viivettä ja signaalin voimakkuutta, verkkojen virheitä sekä kännyköiden ja tablettien tehokkuutta mobiili-internetin osalta. Sovellus on saatavilla Android-, iOS-, Windows Phone -, Blackberry-, Nokia X -, Meego-, Symbian- jaollan Sailfish-laitteiden käyttäjille.

Tähän mennessä käyttäjät eri puolilla maailmaa ovat asentaneet Nettitutka-sovelluksen yli 200 000 kertaa yli 6000 erimalliseen kännykkään ja tablettiin. Aalto-yliopiston tietokannassa on jo yli 5 miljoonaa mittausta suurimmasta osasta maailman maita.

äپٴᲹ:

Professori Jukka Manner
Aalto-yliopisto
jukka.manner@aalto.fi
puh. 050 511 2973

Nettitutka:

Linkki eri maissa havaituista nopeuksista tehtyihin karttakuviin

Taulukko: Nettitutkan maailmavertailu - vuoden 2014 mittaustulokset (Excel)

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.