Selluloosasta biotalouden supermateriaali
Selluloosa on tulevaisuuden supermateriaali. Näin uskovat Tekesiltä 4,9 miljoonan euron rahoituksen saaneen strategisen tutkimusavauksen yhteistyökumppanit Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto. Tutkijat kehittävät yhdessä uusia biomateriaalisovelluksia VTT:n koordinoimassa Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC) 2.0 -tutkimusprojektissa.
DWoC-projektissa etsitään selluloosalle uusia design-lähtöisiä käyttösovelluksia, kehitetään niihin liittyvää teknologiaa ja tutkitaan uusia tapoja luoda arvoa selluloosaan pohjautuvissa ekosysteemeissä. Teknologian avulla voidaan korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä esimerkiksi tekstiilituotteissa, sisustuselementeissä ja autojen korimateriaaleissa.
”Hallitusohjelma painottaa biotalouden merkitystä Suomen tulevaisuudelle ja talouden uudistumiselle. Uudistuminen edellyttää tutkimuslähtöisiä leijonanloikkia, vahvaa riskinottoa ja kansallista satsausta tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen. Puu - vihreä kultamme - on uusiutuva raaka-aine, jonka selluloosa muuttuu kullanarvoiseksi, kun löydämme uudenlaisia korkean lisäarvon käyttösovelluksia perinteisen paperi- ja selluteollisuuden rinnalle”, toteaa projektin koordinaattori, VTT:n tutkimusjohtaja Johanna Buchert.
Biotalouden ja kestävän kehityksen edistäminen edellyttävät laajaa yhteistyötä; DWoC-projektin ensimmäisessä vaiheessa testattiin erilaisia tapoja muotoilun ja materiaalitutkimuksen tulokselliseen yhdistämiseen. Tuloksena syntyi sekä alustavia tuotekonsepteja ja -ideoita että lupaavia teknologiainnovaatioita. Projektin aikana kehitettiin esimerkiksi suoraan sellumassasta tulostettava lanka, jonka valmistukseen erikoistunut Spinnova Oy käynnistyi vuoden 2015 alussa.
Nyt käynnistyy projektin toinen vaihe, jossa kehitetään tekstiilisovelluksia, kuten selluloosan 3D-tulostusta, ja tutkitaan selluloosapohjaisten materiaalien käyttöä rakennetussa ympäristössä. Uusien materiaalien ja tuotteiden lisäksi ja kehitetään uudenlaisia tekstiilien valmistuslaitteita ja -prosesseja. Tekesin rahoituksella erilaisten toimijoiden on mahdollista tehdä yhteistyötä, kokeilla ja hakea innovaatioita uusien bisnesideoiden synnyttämiseksi.
Uusien tuotteiden kaupallistaminen on myös tärkeä tavoite. Projektissa kehitetään selluloosapohjaisten materiaalien ympärille arvoa tuottava yritysverkostoa, johon kuuluu muun muassa design-alan yrittäjiä.
DWoC-projekti pyrkii jakamaan tietoa selluloosamateriaalin mahdollisuuksista ja vahvistamaan laaja-alaista yhteistyöverkostoa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi mukaan tarvitaan eri alojen toimijoita: rahoittajia, perinteisiä ja uusia yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Lisäksi tarvitaan vahvaa uskoa Suomen tulevaisuuteen yhtenä uuden sukupolven selluloosateollisuuden mahtimaana.
Toiseen vaiheeseen edennyt DWoC-projekti (31.3.2015–1.4.2018) on saanut Tekesiltä 4,9 miljoonan euron rahoituksen. Projektin tutkimuskumppaneita ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto TTY sekä Vaasan yliopiston johtamisen yksikkö.
äپٴᲹ:
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, tutkimusjohtaja Johanna Buchert, DWoC-projektin koordinaattori, puh. 050 5116603, johanna.buchert@vtt.fi
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, tutkimusprofessori Ali Harlin, puh. 040 5332179, ali.harlin@vtt.fi
Aalto-yliopisto, Designer in Residence Pirjo Kääriäinen, puh. 09 47001, pirjo.kaariainen@aalto.fi
Aalto-yliopisto, Prof. Ainomaija Haarla, puh.050 344 1693, ainomaija.haarla@aalto.fi
Vaasan yliopisto: Projektijohtaja Henri Hakala, puh. 029 449 8440, henri.hakala@uva.fi
Tampereen teknillinen yliopisto: Prof. Jyrki Vuorinen, puh. 040 849 0110, jyrki.vuorinen@tut.fi
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.