É«É«À²

Lehtori Merja Väisäsen johdolla opiskelijat Tiina Hauta-aho, Joona Huotari, Mimosa Kuusimäki ja Vilma Väisänen lähtivät uudistamaan sairaalaklovnien pukuja. Ajatuksena oli nostaa ammattikunnan statusta ja yhtenäistää klovnien työvaatteita, esiintymispukuja. Samalla haluttiin kuitenkin säilyttää ja selkeyttää kunkin klovnin omalle hahmolleen luomaa identiteettiä.

Yhtenäisyyttä pukujen välille syntyi klovnien käyttämästä lääkärintakista sekä siitä, että puvuissa hyödynnettiin Marimekolta lahjoituksena saatuja painokankaita.

– Saimme Marimekolta kankaiden ylijäämiä, joten emme voineet vaikuttaa kangasmääriin tai kuoseihin. Tämä oli oikeastaan hyvä reunaehto, ja jokainen suunnittelija sai valita kankaista itseään kiinnostavimmat kuosit. Lopputuloksessa Marimekon kankaat tuovat modernin ilmeen kokonaisuuteen, kertoo Merja Väisänen.

Jokaisen klovnin asukokonaisuus koostuu 5–9 osasta, joten kaikkiaan projektissa suunniteltiin noin 250 erilaista sairaalaklovnipuvun osaa.

Esiintyvän taiteilijan asu on hänen työvaatteensa ja väline, jonka kautta siviilihenkilö siirtyy esiintyjän rooliin. Esiintymisasu tukee roolia ja antaa esiintyjälle luvan toimia roolin edellyttämällä tavalla.

– Työtä tehtiin perusteellisesti ja tiiviissä yhteistyössä artistien kanssa. Sairaalaklovnien asuissa piti huomioida monia sairaalaympäristöön liittyviä seikkoja. Esimerkiksi hygienia-asiat piti huomioida huolella, sanoo Merja Väisänen.

– Mietimme myös, miten puvuista saataisiin toiminnallisempia. Tämä toteutettiin esimerkiksi lisäämällä lääkärintakkeihin taskuja, jonne mahtuvat saippuakuplaputkilot, taikakirjat, huuliharput ja mitä kaikkea klovnitohtorit saattavatkaan työssään tarvita.

Hahmot heräsivät eloon

Suunnitteluprojekti on hyvä esimerkki siitä, miten vuorovaikutteisuus opiskelijoiden ja opettajan välillä voi parhaimmillaan toteutua yhteisen taiteellisen työskentelyn äärellä. Kun opettaja ja opiskelijat työskentelevät keskenään tasavertaisina kollegoina, se mahdollistaa osaamisen jakamisen ja yhteistyössä oppii koko ajan uutta.

– Mitä enemmän esittelin aihetta työryhmälle, sitä enemmän oma sisäinen suunnittelija-taiteilija alkoi heräillä ja ideoida, kertoo Merja Väisänen.

Työryhmäkin huomasi tämän. He kokivat, että olisi mukavaa, jos Väisänen olisi mukana myös suunnittelijana. Hän toimi niin ikään projektin taiteellisena johtajana luomassa suunnittelun yleisiä linjoja ja reunaehtoja, jotta viiden suunnittelijan työ saatiin yhdeksi kokonaisuudeksi.

– Nyt puvut ovat valmiit ja siirtyneet klovnien käyttöön. Oli hieno hetki, kun puvut laitettiin ensimmäistä kertaa päälle ja hahmot heräsivät eloon! Projekti ei ole lopussa, vaan klovnit tarvitsevat uusia pukuja jatkossakin. Nyt mietitään, miten tarina jatkuu tulevaisuudessa.

Projekti sai rahoitusta Suomen kulttuurisäätiöltä. Suurin osa puvuista valmistettiin Sankariliigan tiloissa, joka on Aalto-yliopistosta valmistuneiden lavastajien ja pukusuunnittelijoiden perustama elokuva- ja näyttämöalan Art Department -yritys. Suunnittelija Tiina Hauta-aho toteutti tämän projektin avulla oman maisterin tutkinnon opinnäyteosuutensa, ja siihen kuuluneet yhdeksän klovnin pukua valmistettiin Aalto-yliopiston pukusuunnittelun pukustudiolla.

Sairaalaklovnitoiminta Suomessa täytti 15 vuotta helmikuussa. Läsnäoloon ja vuorovaikutukseen perustuva taidemuoto on vakiinnuttanut paikkansa osana Suomen sairaaloiden lastenosastojen arkea. Maailmanlaajuisesti sairaalaklovnitoiminta täytti viime vuonna 30 vuotta, ja sitä juhli Lissabonissa yli 300 sairaalaklovnia eri puolilta maailmaa. Tämän vaativassa ympäristössä tapahtuvan hassuttelun ammattijoukko kasvaa, kehittyy ja järjestäytyy.

Kuvissa klovneista myös Hoppson (ylhäällä oikealla) ja TaijaKaijaKotKot. Ryhmäkuvassa pukusuunnittelijat Tiina Hauta-aho, Mimosa Kuusimäki, Joona Huotari, Merja Väisänen ja Vilma Väisänen. Kuvat: Sairaalaklovnit / Juuso Partti.