Rahoitusta pääkaupunkiseutua koskevaan vaikuttavuustutkimukseen. Kaupunkivaikutus-hankkeen tavoitteena on tukea pääkaupunkiseudun kehittämistä strategisesti merkittävissä teemoissa, tuottaa kaupunkien päätöksenteossa hyödynnettävää tutkimustietoa sekä tutkimuspohjaista arviointia sekä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kaupunkien itse toiminnassaan tuottamia aineistoja ja kehittää tutkimusyhteistyön rakenteita.  Tätä tavoitetta edistetään vuosittain rahoitettavilla ja pääkaupunkiseutuun kohdistuvilla tutkimushankkeilla. Kaupunkivaikutus-rahoitusta voidaan myöntää enintään kahden vuoden pituisille Aalto-yliopistossa tai Helsingin yliopistossa toteutettaville tutkimushankkeille.
Rahoitusta pääkaupunkiseutua koskevaan vaikuttavuustutkimukseen
Kaupunkivaikutus-hankkeen tavoitteena on tukea pääkaupunkiseudun kehittämistä strategisesti merkittävissä teemoissa, tuottaa kaupunkien päätöksenteossa hyödynnettävää tutkimustietoa sekä tutkimuspohjaista arviointia sekä hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kaupunkien itse toiminnassaan tuottamia aineistoja ja kehittää tutkimusyhteistyön rakenteita.
Tätä tavoitetta edistetään vuosittain rahoitettavilla ja pääkaupunkiseutuun kohdistuvilla tutkimushankkeilla. Kaupunkivaikutus-rahoitusta voidaan myöntää enintään kahden vuoden pituisille Aalto-yliopistossa tai Helsingin yliopistossa toteutettaville tutkimushankkeille.
Rahoitusta jaetaan vuosittain yhteensä noin 400 000 euroa ja sen käytöstä päättää kaupunkien ja yliopistojen johdosta sekä kaupunkitutkimuksen ammattilaisista koostuva tiedeyhteistyön valmisteluryhmä. Tieteenaloja ei ole rajattu, mutta Kaupunkivaikutus-rahoituksen painotuksena on empiirinen politiikka-arviointi, kausaalitutkimus sekä satunnaiskokeina tehdyt tutkimukset.
Sopimuksen mukaan yhteistyökaudella rahoitetaan kaupunkien toiminnan vaikutuksia arvoivaa tai kaupunkien toimintaan vahvasti liittyvää ja siihen vaikuttavaa tutkimusta. Rahoitettavien hankkeiden metodologisena painotuksena tulee olla kvantitatiivinen empiirinen arviointitutkimus, kausaalitutkimus, satunnaistetussa koeasetelmassa tehdyt tutkimukset tai tulevien politiikka- ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten mallintaminen ja simulointi. Rahoitusta ei lähtökohtaisesti myönnetä pääasiassa laadullisia menetelmiä käyttävälle tutkimukselle, mutta laadullinen tutkimus voi olla täydentävä osa tutkimusta.
Kaupungit haluavat tukea rahoituksella erityisesti uudenlaisia ja kokeilevia tutkimusasetelmia. Erityisenä toiveena on kaupunkien omassa toiminnassa tuottamien erilaisten numeeristen aineistojen hyödyntäminen tutkimuksessa.
Tutustu vuosille 2024-2026 rahoitusta saaneisiin .
Rahoituksen edellytykset
- Tutkimuksen tulee koskea pääkaupunkiseudun kaupunkeja, mieluummin useampaa, kuin yhtä niistä.
- Rahoitettavalta hankkeelta edellytetään 20 % omarahoitusosuutta.
- Rahoitusta saavan hankkeen tulee järjestää itse vuorovaikutusta kaupunkien kanssa (Tiedeyhteistyön työntekijät auttavat etsimään yhteyshenkilöitä kaupunkien puolelta).
- Ainakin osa vuorovaikutuksesta tulee järjestää suomenkielisenä.
- Hankkeiden tulee tuottaa kaupunkien tarpeisiin noin 10–15 sivuinen suomenkielinen tutkimusraportti. Muu julkaiseminen voi tapahtua yliopistojen omien tavoitteiden ja akateemisten julkaisutoiminnan mukaisesti.
Tutkimushankehaku järjestetään vuosittain syksyisin, vaihtuvilla teemoilla. Nyt haettavana on rahoitus vuosille 2026–2028.
Rahoitettavat teemat
Vuonna 2025 järjestettävällä hakukierroksella Kaupunkivaikutus-hanke kohdentaa rahoituksen kahteen pääkaupunkiseudun kaupunkien näkökulmasta merkittävään ja ajankohtaiseen teemakokonaisuuteen:  â¶Ä¯&²Ô²ú²õ±è;
1. Kaupunkikehityksen tutkimus â¶Ä¯&²Ô²ú²õ±è;
Mahdollisina näkökulmina kaupunkikehityksen teemassa ovat esimerkiksi:  â¶Ä¯&²Ô²ú²õ±è;
- Asuinalueiden kehittäminen: kaupunkiuudistustyön tai muun alueellisen kaupunkikehityspolitiikan vaikutukset. 
- Asuntopolitiikkatoimien vaikutukset. 
- Täydennysrakentamisen tavat ja niiden vaikutukset.  
- Kaupunkien myöntämien avustuksien tai projektiluonteisen rahoituksen kohdentuminen ja vaikutukset. 
- Rakennetun ympäristön vaikuttavuustutkimus.  â¶Ä¯&²Ô²ú²õ±è;
2. Työllisyyden tutkimus â¶Ä¯&²Ô²ú²õ±è;
Mahdollisina näkökulmina työllisyyden teemassa ovat esimerkiksi:  â¶Ä¯&²Ô²ú²õ±è;
- Työllisyys- tai uudelleenkouluttautumispalveluiden vaikutukset.   
- Tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluiden vaikutukset.  
- Työkykyä edistävien palveluiden ja rahoitusmalliin liittyvät vaikutukset.   
- Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvien politiikkatoimien tai palveluiden vaikutukset. 
Tutkimus voi olla kokonaan uusi hanke tai rahoitusta voi saada jo meneillään olevan hankekokonaisuuden lisäosaan. Rahoituskausi voi alkaa aikaisintaan 1.3.2026. Rahoitusta voi saada enintään kahdeksi vuodeksi (24kk).
Tutkimusrahoituksen haku aloitetaan täyttämällä alustava, kahden (2) sivun pituinen tutkimusidea-lomake, jossa esitellään hyvin lyhyesti keskeisimmät ideat tutkimuksen tavoitteista ja toteuttamisesta. Varsinainen pidempi tutkimussuunnitelma pyydetään myöhemmässä vaiheessa niiltä hankkeilta, joille ollaan esittämässä rahoitusta.Tutkimusidea-lomakkeeseen sekä myöhemmin pyydettävään tutkimussuunnitelmaan tulee sisällyttää kuvaus missä ja miten tietoa voidaan käyttää tulosten valmistuttua. Voit hakea rahoitusta suomeksi tai englanniksi.
Rahoitusta voi hakea lähettämällä täytetty tutkimusidea-lomake sekä budjettiliite 12.9.2025 klo 24 mennessä hankkeen pääsihteerille Jari Järvenpäälle (jari.p.jarvenpaa@hel.fi).
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹
Jari Järvenpää, pääsihteeri / pääkaupunkiseudun tiedeyhteistyö
jari.p.jarvenpaa@hel.fi
p. 040 355 7304
Kaupunki- ja alueyhteistyö
Strategiset kaupunkikumppanuudet ovat tärkeä osa Aalto-yliopiston vaikuttavuutta.
·¡±ô¾±²Ô²â³¾±èä°ù¾±²õ³Ùö³Ù
Tavoitteenamme on ymmärtää, miten yksilöt kokevat fyysisen ympäristönsä ja mitä voisimme tehdä tämän kokemuksen parantamiseksi. Suunnittelemme kaikille sopivia parempia elinympäristöjä.
Lue lisää uutisia
Mitä kvantti tarkoittaa?
Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.