ɫɫ��

SOK uudistaa parhaillaan Sokos Emotion -myymälöiden tuotevalikoimia. Verkkokaupan kasvun vuoksi SOK:n on mietittävä, mitä tuotteita se pitää myymälöissä ja mitä tuotteita se myy yksinomaan verkossa. SOK haluaa myös vastata asiakkaiden tarpeisiin räätälöimällä kunkin myymälän tuotevalikoimaa. Jokaisen myymälän tuotevalikoimassa on tuhansia erilaisia tuotteita, joten vähiten kannattavia tuotteita ei voi määrittää tehokkaasti manuaalisesti. Tässä hankkeessa pilottimyymälänä käytettiin Itäkeskuksen Emotion -myymälää, mutta työkalulla voidaan räätälöidä minkä tahansa Emotion-myymälän tuotevalikoimaa.

Hankkeen tavoitteena oli luoda optimointityökalu, joka auttaa SOK:ta määrittämään, mitkä tuotteet voidaan niiden myyntitietojen perusteella poistaa fyysisestä myymälästä. Lisäksi työkalu osoittaa, miten näiden tuotteiden poistaminen vaikuttaa myymälän keskeisiin lukuihin, kuten myyntimäärään ja marginaalituloon.  Hankkeen toteuttivat kaksi Aalto-yliopiston opiskelijaa: Business Analytics -opiskelija Sara Hyttinen Kauppakorkeakoulusta sekä matematiikan ja operaatiotutkimuksen opiskelija Matias Linnankoski Perustieteiden korkeakoulusta.

Opiskelijat aloittivat hankkeen haastattelemalla SOK:n työntekijöitä ymmärtääkseen paremmin asiakkaiden mieltymyksiä ja heihin liittyviä haasteita. Haastattelujen jälkeen opiskelijat muuttivat haastattelutulokset kvantitatiivisiksi toimenpiteiksi ja kehittivät niiden avulla optimointimallin. Optimointimalli otettiin seuraavaksi käyttöön Excelissä, joka toimi työkalun käyttöliittymänä.

SOK:n myyntijohtaja Hans Backström oli tyytyväinen hankkeen tuloksiin ja yhteistyöhön opiskelijatiimin kanssa.

”Hankkeen tavoitteet saavutettiin onnistuneesti. Optimointityökalu vaikuttaa helppokäyttöiseltä ja auttaa meitä optimoimaan tuotevalikoimamme kannattavuuden näkökulmasta. Hankkeen tulokset ovat tärkeitä SOK:lle, ja odotamme mielenkiinnolla, että pääsemme käyttämään työkalua myymälöidemme tuotevalintojen mukauttamiseen. Kaiken kaikkiaan olemme erittäin tyytyväisiä hankkeen tuloksiin ja opiskelijatiimin työhön”, Backström sanoo. 

Hankkeen akateemisena ohjaajana toimi professori Juuso Liesiö Kauppakorkeakoulusta. 

”Sara ja Matias tekivät hyvää työtä ja oli ilo tukea heitä heidän työssään. Minuun teki suuren vaikutuksen se ketterä tapa, jolla he tuottivat nopeasti tietokoneella versiot monimutkaisten matemaattisten optimointimallien ns. kynä- ja paperimuotoiluista. Hanke havainnollisti sen, että opiskelijoillamme on vahvat valmiudet matemaattisen mallinnuksen teorian alalla, mutta myös taitoja toteuttaa tällaisia malleja käytännön analyysivälineinä, jotka voivat tukea tosielämän päätöksentekoa.”

Professori Liesiön mukaan hanke korostaa sitä, mistä Aalto-yliopistossa on kyse: hanketta työstää yhteistä matemaattisen mallinnuksen kieltä käyttävä monialainen tiimi, jonka jäsenet tuovat kukin oman monipuolisen osaamisensa hankkeeseen erinomaisten tulosten saavuttamiseksi. Hän haluaa myös kiittää SOK:ta siitä, että se on tarjonnut näin mielenkiintoisen hankeaiheen työstettäväksi ja tehnyt joustavaa yhteistyötä hankkeen aikana. Liesiö katsoo tällaisten yhteyksien yrityksiin olevan olennaisen tärkeitä Aalto-yliopistolle yhteiskunnallisen vaikuttavuuden maksimoimiseksi.

Opiskelijat kokivat hankeen mielenkiintoiseksi ja palkitsevaksi.

”Oli varsin hyödyllistä nähdä, miten tuotevalikoimat luodaan ja miten prosessi voidaan muuttaa kvantitatiiviseksi malliksi. Pidimme haastattelujen tekemisestä, ja kaiken kaikkiaan SOK:n ihmiset olivat erittäin avuliaita ja kiinnostuneita tuloksistamme. Lisäksi saimme arvokasta kokemusta tosielämän liiketoimintaongelmista”, opiskelijat kertovat.