É«É«À²

Miksi valitsit  Communications Engineering - Computer, Communication and Information Sciences -maisteriohjelman?

Tämä maisteriohjelma, kuten monet Aallossa, on enemmän kuin pelkkä ohjelman nimi. Ainakin minulle se on keino päästä tutkimaan kaikkea, mitä Aallolla on tarjottavana. 

Tavoitteenani oli oppia, miten uudet teknologiat (data, tekoäly, viestintä jne.) voivat hyödyttää ihmisten jokapäiväistä elämää sekä teknisen tietämyksen että muiden tieteenalojen tarjoaman tiedon avulla.  

Tässä mielessä juuri Aalto tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kaiken kattavaan näkemykseen: tekniseen ja yksityiskohtaiseen, kyllä, mutta myös laajemmassa kontekstissa, Aallon tarjonta kannustaa lähteä tutkimaan ihan mihin tahansa suuntaa. Mielestäni se auttaa erottumaan joukosta. Vaikka olen enimmäkseen erikoistunut ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen, olen käynyt matematiikan, laskennan, taiteiden, yhteiskuntatieteiden ja monien muiden kursseilla.

Mikä on ollut parasta opinnoissasi?

Silläkin uhalla, että toistan itseäni, minun on korostettava jälleen kerran, kuinka virkistävää on tuntea olevansa vapaa pääaineesta, pikemminkin rohkaistu tutkimaan yli pääainerajojen. Tällainen joustavuus on minulle Aallon vahvuus. Nautin eniten siitä, että voin tutkia ympäriinsä, löytää uusia intohimoja, työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ja oppia, miten kaikki liittyy toisiinsa.

Mitä sellaista olet oppinut opintojesi aikana, mitä voit soveltaa työelämään?

En ole oppinut ainoastaan koneoppimisesta, laskennasta ja ihmiskeskeisestä suunnittelusta; vaan myös teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutuksesta. Ja juuri tällaista kokonaisvaltaista ja globaalia näkemystä todella tarvitaan näinä päivinä. Kyky antaa kriittinen näkökulma aiheisiin samalla kun kehitän uusia työkaluja, on yksi vaatimuksista nykyisessä tehtävässäni. Sekä tekniset että ei-tekniset oppini eivät ole vain tervetulleita, vaan niitä myös odotetaan minulta.

Millaista on opiskelijaelämä Aalto-yliopistossa?

Pidän todella siitä, kuinka avoimelta opiskelijaelämä tuntuu. On olemassa monia erilaisia kerhoja, kiltoja ja ihmisiä, mutta joka kerta kun löydän jotain uutta, tunnen kuitenkin oloni aina tervetulleeksi. Osallistuminen uusiin juttuihin on yhtä luontevaa kuin keskustelu vanhan ystävän kanssa.

Miltä alan tulevaisuus näyttää?

Tulevaisuus on yhtälailla haastavaa ja jännittävää. Tekoäly on yksi innovaatioista, jotka määrittävät tämän vuosikymmenen kulun, ja niin monet siihen liittyvät eksistentiaaliset kysymykset liukuvat päivittäisiin keskusteluihimme; Tulevaisuus tarvitsee selvästi ihmisiä, jotka eivät vain ymmärrä teknologian vivahteita, vaan myös katsovat niiden ulkopuolelle. 

Miten tekniikka vaikuttaa tai uhkaa ihmisten luovia, muotoilullisia ja taiteellisia virtoja? Mihin tasapainopisteeseen meidän pitäisi pyrkiä spektrissä, jotta emme lankeaisi valvontakapitalismin pahimpaan osaan ja hyödyntäisimme samalla kaikkia universaalin yhteenliitettävyyden ja datasuvereniteetin etuja? 

Miten varmistamme, että kaikki nämä uudet kehityssuunnat eivät rasita entisestään jo ennestään vahingoittunutta planeettamme ekologista ja sosiaalista tasapainoa? Mikään näistä haasteista ei ole varmasti helppoa ratkaista, mutta se juuri onkin myös mielenkiintoista. Maailma voisi ehdottomasti hyödyntää enemmän mieliä, jotka voivat kuroa umpeen kaikki nämä kuilut ihmisten ja teknologioiden välillä.