"On vaikeaa innovoida keinoja maailman ympäri purjehtimiseen, jos ajattelee maailman olevan litteä"
Aalto-yliopiston tekniikan, kauppatieteiden ja taiteiden & suunnittelun alojen alumnit sekä Aallon ystävät kokoontuivat Euroopan parlamenttiin Brysseliin 10. joulukuuta jakamaan ajatuksia kiertotaloudesta. Tapahtuma oli jatkoa vastaaville tapaamisille, joita Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman on isännöinyt ympäri maailmaa.
Euroopan parlamentin jäsen ja itsekin Kauppakorkeakoulun alumni Sirpa Pietikäinen vastaanotti Aallon alumnit ja ystävät japiti ajatuksia herättävän puheenvuoron maapallomme hälyttävästä tilasta. Hän korosti pikaista tarvetta siiloja ylittävään yhteistyöhön esimerkiksi yritysten, yliopistojen, poliittisten päättäjien ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden välillä.
”Tämä on tärkeää, jotta voisimme luoda kokonaisvaltaisia ratkaisuja ympäristöä koskeviin, räjähdysmäisesti kasvaviin haasteisiin. On elintärkeää ensin ymmärtää kokonaiskuva ja määritellä päämäärä sen mukaan, ja vasta sitten tehdä töitä kaikilla rintamilla päämäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi biodiesel ei ole ratkaisu, vaan meidän pitäisi miettiä uusiksi koko liikkumisen infrastruktuuri”, Sirpa Pietikäinen sanoi.
Europarlamentaarikko Pietikäisen mukaan kiertotalouteen perustuvien yritysten rooli ja uudet bisnesmallit – etenkin rakennus-, ruoka- ja tekstiiliteollisuudessa – ovat avainasemassa haasteiden ratkaisemisessa, sillä markkinat pystyvät ohjaamaan kuluttajakäyttäytymistä tehokkaammin kuin poliittiset toimijat. Suurin este muutokselle on epätietoiset ihmiset tai ihmiset, jotka kieltäytyvät uskomasta sitä hälyttävää kehityskaarta, jolla planeettamme on: ”Jos ajattelet, että maapallo on litteä, on vaikeaa innovoida keinoja purjehtia sen ympäri”. Muutokseen tarvittavien radikaalien keinojen käyttöönotto saattaa johtaa ihmisten kapinaan, epävakauteen ja jopa väkivaltaan.
Sirpa Pietikäinen korosti myös yliopistojen tärkeää roolia ja totesi, että “tieteen tulisi toimia poliitikkojen henkilökohtaisena valmentajana”. Hän haastoi Aallon tarjoamaan kokonaisen tutkinto-ohjelman kiertotaloudesta, kouluttamaan johtajia aiheesta sekä avaamaan kestävän kehityksen professuurin rahoituksen tai laskentatoimen alalla.
Dekaani Björkman kertoi Aalto-yliopiston tuoreimmat kuulumiset ja nosti esiin esimerkkejä siitä, kuinka yliopisto tekee töitä kestävän kehityksen eteen. Alumnit olivat iloisia kuullessaan alma materinsa myönteisestä kehityksestä ja moni ilmoitti tulevansa käymään uudistetulla kampuksella. Osallistujat nauttivat myös toistensa tapaamisesta ja iloinen puheensorina jatkui esitysten jälkeen.
Brysselin alumnitapaaminen oli jatkoa dekaani Björkmanin isännöimille alumnitapaamisille, joita on järjestetty tähän mennessä Soulissa (2019 ja 2018), Singaporessa, Palo Altossa, New Yorkissa (2018 ja 2016), Lontoossa (2017 ja 2015), Tukholmassa, Stanfordin yliopiston kampuksella sekä Moskovassa. Tapaamisten tarkoituksena on rakentaa Aalto-yliopiston alumniyhteisöä myös Suomen ulkopuolella.
Aalto-yliopiston alumnirekisterissä on jo yli 40 000 alumnia yli 80 eri maasta. Voit liittyä rekisteriin maksutta:
äپdz:
Jonna Söderholm, Ulkoisten suhteiden päällikkö, Kauppakorkeakoulu
jonna.soderholm@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.