Muuttuva liiketoimintaympäristö vaatii strategiasta viestimistä
Kauppakorkeakoulun laitokset kokoavat Knowledge Sharing Breakfast -kutsuvierasseminaareja vuorotellen eri tutkimusaiheiden ympärille. Tilaisuus järjestettiin jo viidettä kertaa.
Helmikuussa oli Organisaatioviestinnän aineen vuoro kutsua professori Leena Louhiala-Salmisen johdolla yhteistyökumppaneitaan ja etenkin yritysten viestintäjohtoa yhteisen pöydän ääreen. Seminaarissa haluttiin keskustella erityisesti siitä, millä tavalla varmistetaan strategian ymmärrys ja toteutus globaalissa ympäristössä.
Miten globaalisti toimivat yritykset saavat aikaan yhteisen suunnan ja yhteisen ymmärryksen strategiastaan? Onko yhteinen ymmärrys edes mahdollista? Muun muassa näiden kysymysten ääreen Kauppakorkeakoulun varadekaani, professori Rebecca Piekkari johdatteli kutsuvieraat avatessaan seminaarin.
− Meillä on meneillään vallankumous viestinnän ”infrassa” samanaikaisesti, kun organisaatiot muuttuvat staattisista dynaamisiksi ja liikkuviksi projektiorganisaatioiksi, kuvasi Professor of Practice Minna Logemann Johtamisen laitoksen Organisaatioviestinnän aineesta.
Viestintä on siirtynyt lokaalilta tasoilta globaaliksi ja organisaatiotasolta yksilöiden vastuulle. – Puhutaan viestinnän demokratisoitumisesta ja kontrolloimattomuudesta, Logemann sanoi.
Hänen mukaansa viestintä toteuttaa jo itsessään strategiaa yritysten sisällä. Kommunikoimalla useissa eri kanavissa globaalisti rakennetaan samanaikaisesti yhdessä uutta, yhteistä ymmärrystä toiminnan tavoitteista ja merkityksestä.
Nopeasti ja alati muuttuva liiketoimintaympäristö vaatii aivan erilaista johtajuutta kuin aiemmin. Ne yritykset, jotka onnistuvat jatkuvasti sopeuttamaan toimintansa suuntaa vallitsevien olosuhteisen mukaisiksi, tulevat onnistumaan.
– Kaikkien organisaation jäsenten tulee myös ymmärtää strategia osatakseen reagoida muutokseen omassa työssään strategian mukaisesti, Logemann muistutti.
Kieli rakentaa koko organisaation toimintaa
”Our corporate language is English” − mitä se tarkoittaa ja mihin se riittää, pohtivat professori Leena Louhiala-Salminen ja dosentti Anne Kankaanranta omassa puheenvuorossaan. He johdattivat osallistujat tarkastelemaan globaalin organisaation viestinnän haasteita kielellisestä näkökulmasta.
Keskustelu kävi vilkkaana osallistujien innostuessa kommentoimaan kielikysymystä kukin oman organisaationsa tilanteesta käsin. Vaikka globaalien yritysten virallinen kieli on englanti, haasteet löytyvät erityisesti lokaaleilta, kulttuurisilta tasoilta. Se, miten kieltä käytetään sosiaalisissa tilanteissa ei-äidinkielisten puhujien kesken ja millaisia merkityksiä näin luodaan, on pitkälti kulttuurisidonnaista. Tätä puolta korostaa käsite ’English as Business Lingua franca’ (BELF).
Tämäkin asettaa haasteita johtajuudelle. – On keskeistä olla tietoinen siitä miten kieli ja viestintä tätä kautta rakentaa koko organisaation toimintaa, totesi Louhiala-Salminen.
– Kannattaakin pohtia millaista englantia yrityksen ”virallisen” englannin pitäisi olla, Kankaanranta lisäsi.
վپԳädzٲᲹ Atte Palomaki Wärtsilä Oyj:stä painotti tilaisuuden lopussa kommenttipuheenvuorossaan, että haasteista huolimatta median demokratisoitumisen takia yrityksille on avautunut suora yhteys niille strategisesti tärkeisiin yleisöihin. Se on mahdollisuus, jota ei kannata jättää hyödyntämättä.
Knowledge sharing breakfast -kutsuvierasseminaarit on suunnattu elinkeinoelämän johdolle, päättäjille ja vaikuttajille. Tarjolla on tuoreinta tietoa ja inspiroivaa keskustelua ajankohtaisista teemoista.
Lue lisää uutisia
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Millaiseksi työnhaku muuttuu tekoälyn aikakaudella?
Aalto-yliopiston opiskelijat hahmottelivat työnhaun tulevaisuutta Alma Careerille.
Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa
Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.