Mustat piikennot joutuvat robottien kouriin EU-projektissa
Mikro- ja nanotekniikan laitoksen professori Hele Savin on saanut rahoituksen EU-projektille, jonka tavoitteena on valmistaa entistä tehokkaampia aurinkokennoja hyödyntämällä nanoteknologiaa. Aallon koordinoimaan BLACK-projektiin osallistuvat lisäksi espanjalainen Universitat Politècnica de Catalunya, saksalainen Solar World Innovations GmbH (SWIN) sekä viisi muuta alan yritystä.
”Me olemme jo saaneet laboratoriossa erittäin lupaavia tuloksia. Nyt pääsemme testaamaan yhdessä valmistajien kanssa, miten kennot toimivat ja tuottavat ulkona, osana moduuleita”, Savin iloitsee ja kertoo arviointipaneelin kiitelleen paitsi tutkimuksen vaikuttavuutta myös sitä, että teollisuus on niin vahvasti mukana yliopiston koordinoimassa hankkeessa.
Suomesta projektissa ovat mukana ohutkalvoja valmistava Beneq, paneelivalmistajat Naps Solar Systems ja Cencorp, kennojen valmistamiseen tarvittavan piin toimittava Okmetic, sekä energiayhtiö Fortum. Saksalainen kennovalmistaja SWIN on projektissa mukana ratkaisevassa roolissa.
Odotan projektilta myös tieteellisiä läpimurtoja.
”Projektin kannalta ison saksalaisyrityksen osallistuminen on tosi tärkeä juttu, sillä heillä on muun muassa massatuotantoon sopiva pilottilinjasto. Ensisilmäykset linjaston robotteihin hiukan kauhistuttivat – mitenköhän hauraille kennoillemme niiden kourissa käy ”, Savin nauraa ja jatkaa.
”Meillä on edessä mielenkiintoisia haasteita. Tavoitteenamme on tuoda mustat piikennot askeleen lähemmäksi kuluttajaa ja parantaa kennojen pintavirheiden hallintaa myös teollisuusmittakaavassa. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä kaupallistamisprojektista, vaan tutkimuspuoli on isossa roolissa ja odotan projektilta myös tieteellisiä läpimurtoja.”
äپٴᲹ:
Professori Hele Savin
+358505410156
hele.savin@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.