Miten Suomi hyötyy energiamurroksesta?
Käynnissä oleva energiamurros synnyttää paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti fossiilisiin polttoaineisiin ja energiatehottomiin ratkaisuihin perustuvan liiketoiminnan jatkonäkymät heikkenevät. Jokainen yritys ja kansakunta pärjää energiamurroksessa sitä paremmin, mitä joustavammin se pystyy irtautumaan kilpailukyvyttömäksi käyvästä liiketoiminnasta ja pääsemään käsiksi uusiin, kasvaviin markkinoihin.
Energiamurrosta seuraava liiketoiminnan murros tapahtuu vauhdilla ja koskettaa monia yrityksiä ja toimialoja eri tavoin. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun koordinoimassa Smart Energy Transition (SET) -hankkeessa on tämän seurauksena korostettu yritys- ja tuoteryhmätasoisten muutosanalyysien tarvetta. Tiedon keräämisen, välittämisen ja analysoimisen työvälineeksi SET-hanke on avannut Uuden energian yritykset -sivuston . Sivustolle on kerätty tietoa noin 250 kotimaisesta energia-alan yritystoimijasta, jotka edistävät älykkään ja puhtaan energiantuotannon ja -kulutuksen kehittymistä.
Smart Energy Transition -hankkeen toimijat kehittävät energiamurros.fi-sivustoa ja päivittävät yritysten tietoja vuoteen 2020 asti. Tällöin päättyy professori Armi Temmeksen johtaman Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman tutkimushankkeen kolmivuotinen jatkokausi. STN:n rahoitusinstrumentti tukee yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tiedettä. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä on keskeisellä sijalla kaikissa rahoitusta saaneissa hankkeissa.
-sivusto
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹
Lue lisää uutisia
Mitä kvantti tarkoittaa?
Kaksi Aallon kvanttitutkijaa valottaa kiehtovaa maailmaa, jossa mahdottomalta kuulostava on täysin tavallista.
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.