Mitä taiteen tohtori tekee Sähkötekniikan korkeakoulussa?
Taiteen tohtori Salu Ylirisku opettaa tuleville insinööreille muotoiluprosessia ja siihen liittyviä taitoja Sähkötekniikan korkeakoulussa. Muotoilun opetuksen tuominen tekniikan kouluun on herättänyt uteliaita kysymyksiä. Tyypillinen väärinymmärrys, jonka Ylirisku saa usein oikaistavakseen, on muotoilun sekoittaminen taiteeseen:
”Taide on laajempi käsite kuin muotoilu eikä sillä ole velvoitetta hyödyllisyyteen. Muotoilijat sen sijaan toimivat hyvinkin systemaattisesti tavoitteenaan sellaisten tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden suunnittelu, jotka sopivat siihen kontekstiin, jossa ihmiset toimivat, ja tuottavat sitä hyvää, johon ne on tarkoitettu.”
Sähkötekniikan korkeakoulussa on perinteisesti opetettu asiantuntijataitoja, kuten säätötekniikkaa, simulointia sekä teknisten järjestelmien ja laitteiden suunnittelua. Kursseilla painottuvat matemaattinen ajattelu sekä fyysisten ilmiöiden luonnontieteellinen hallinta. Suunnitteluongelmat puolestaan ratkotaan pilkkomalla isommat ongelmat helpommin ratkaistaviin osiin, jotka sitten yhdistellään toisiinsa.
Muotoiluun sen sijaan liittyy muutakin kuin fyysisen materiaalin muovaaminen tarkoituksenmukaiseksi.
”Se on sosiaalinen prosessi. Muotoiltavat ratkaisut toimivat ensisijaisesti merkitysten ja kokemusten tasolla, mikä on otettava huomioon myös materiaalisessa toteutuksessa. Tästä syystä muotoilijoille opetetaan erilaisten materiaalien ja niiden työstöprosessien lisäksi havainnoinnin, tulkitsemisen ja perustelun taitoja. Näistä taidoista on merkittävää hyötyä myös tekniikan osaajille.”
Suunnitteluprosessissa huomioitava sekä tekninen että inhimillinen puoli
Usein muotoilua ja suunnittelua yhdisteltäessä on rakennettava siltoja erilaisten näkökulmien välille. Esimerkiksi uutta teollisen internetin laitetta suunniteltaessa täytyy ottaa huomioon useita käyttökokemukseen vaikuttavia tekijöitä: käyttäjän toiminta ja käyttötilanne sekä toisaalta se, kuinka luotettavasti ja tehokkaasti laite toimii – loppuuko virta parin tunnin käytön jälkeen vai kestääkö laite lataamatta vuosikymmeniä.
”Asiantuntijaprojektissa saatetaan käyttää puolikin vuotta teknisesti erinomaisen, mutta täysin turhan järjestelmän huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen, koska käyttäjien tarpeita ei ole riittävästi huomioitu suunnittelussa. Toisaalta muotoiluprojekteissa voidaan pyöritellä ideoita kuukausikaupalla ilman, että mitään toimivaa teknistä ratkaisua syntyy.”
Yliriskun tavoitteena onkin parantaa tulevien insinöörien valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa muotoilijoiden kanssa. Näin projektien resursseja voitaisiin kohdentaa yhä tehokkaammin.
Myös opiskelijat näkevät muotoilun hyödyt suunnittelutyössä.
”Muotoilun opetuksen vastaanotto on ollut todella positiivinen. Innostuneet opiskelijat saavat minutkin innostumaan!”
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.