ɫɫ

Uutiset

Metsä ja innovaatiot toivat Aalto-yliopistoon yli 30 suurlähettilästä

Kestävyys, vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat tärkeä osa Suomen kuvaa maailmalla.
Wood.
Aalto-yliopiston tutkimus uusista biomateriaaleista kiinnosti suurlähettiläitä.

Suomalaisella metsäosaamisella ja innovaatioilla on paikkansa maailman ympäristö- ja kestävyysongelmien ratkaisijana. Yli kolmekymmentä suomalaista suurlähettilästä vieraili Aalto Bioproduct Centressä suurlähettiläiden metsäpäivänä ja tutustui Kemian tekniikan korkeakoulun osaamiseen ja tutkimukseen.

Aalto-yliopiston kansainvälisesti ainutlaatuinen innovaatioekosysteemi ja tieteenalarajat ylittävä yhteistyö nähdään Suomelle tärkeänä voimavarana. Suomen Pietarin-pääkonsuli Anne Lammila ja Suomen Sambian-suurlähettiläs Pirjo Suomela-Chowdhury ovat vakuuttuneita siitä, että suomalainen osaaminen kiinnostaa maailmalla. 

”Suomi on vuosien varrella tehnyt Sambian kanssa paljon yhteistyötä metsäsektorilla. Metsistä puhuttaessa tulee Sambian osalta ensimmäisenä mieleen metsäkadon estäminen ja metsän istutus. Se on se kaikkein kriittisin kysymys. Mutta myös uudet innovaatiot ja kaikki ne asiat, joita täällä Aalto-yliopistossa tehdään metsiin liittyen, ovat erittäin kiinnostavia. Ne liittyvät globaaleihin megatrendeihin kuten ilmastonmuutokseen, jotka ovat nyt tärkeitä kysymyksiä myös Sambiassa” Suomela-Chowdhury toteaa.

”Tämänpäiväinen ohjelmamme on tärkeällä tavalla vahvistanut meidän Suomen edustajien ymmärrystä siitä, mitä kaikkea suomalaiset innovaatiot ja korkeatasoinen yliopistolaitos voivatkaan tarjota. Suomella on paljon annettavaa maailmalla, ja Aallon korkeatasoista toimintaa on aina ilo tuoda asemamaissamme esille!”

Professori Herbert Sixta esitteli suurlähettiläille Ioncell-teknologiaan, kuidun kehräämistä ja Ioncell-vaatteita.

Ioncell on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kehittämä teknologia, jolla saadaan kestävällä tavalla tehtyä puusta ja käytetyistä tekstiileistä uusia tekstiilikuituja ilman haitallisia kemikaaleja ja kasteluveden tarvetta.

”Puuvillan tuotanto on epäekologista muun muassa suuren vedenkulutuksen takia, ja siksi sen viljelyä ei voida jatkaa loputtomiin. On hienoa, että Suomessa syntyy tällaista tutkimusta ja tuotteita, joita voidaan sitten mahdollisesti tarjota muuallekin”, Anne Lammila toteaa.

Kestävä kehitys osa Suomen tarinaa

Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus esitteli suurlähettiläille myös Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteistä materiaalien biotalouden FinnCERES-lippulaivahanketta sekä akkumetallien kierrätys- ja bisnesmahdollisuuksia tutkivaa BATCircle-hanketta. Molemmissa tutkimushankkeissa etsitään ratkaisuja muun muassa raaka-aineiden kestävämpään käyttöön sekä kiertotalouden mahdollisuuksiin.

”Metsät, kestävyys ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat olennainen osa Suomen tarinaa ja tärkeä viesti niin globaalisti kuin Sambiassa. Tällaisella vierailulla nämä asiat konkretisoituvat. On myös tärkeää, että meidän Suomen edustajien ja yliopiston välille syntyy henkilökohtaista kontaktia.”, Suomela-Chowdhury sanoo.

Suurlähettiläiden metsäpäivän järjestää vuosittain Suomen metsäyhdistys ry.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Samu Taulu
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia

Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Euroopan unionin osarahoittama
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.