ɫɫÀ²

Uutiset

Metropolialueen korkeakoulujen rehtorien kannanotto budjettiriiheen: Korkeakouluihin panostaminen lisää tuottavuutta ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä

Korkeakoulujen perusrahoituksen 60 miljoonan euron lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä, samoin lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.
Neljä opiskelijaa laskeutuu portaita valoisassa aulatilassa kampuksella. Kuva: Aalto-yliopisto / Unto Rautio.

Hallitus on ottanut tavoitteekseen 75 prosentin työllisyysasteen tavoittelun. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvun tärkeimmiksi tekijöiksi mainitaan ohjelmassa osaaminen ja innovaatiot.

Me kaikki metropolialueen korkeakoulut olemme sitoutuneita Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseen takaisin maailman kärkeen sekä laadukkaan, innovaatioita tuottavan tutkimuksen tuottamiseen. Haluamme tarjota laadukasta koulutusta useammalle nuorelle ja jouduttaa jatkuvaa oppimista. Korkeakouluilla on tärkeä tehtävä myös eriarvoistumiskehityksen pysäyttäjinä ja suomalaisen sivistysperustan vahvistajina.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin päätöksiä. Esimerkiksi osaamistason nosto korkeakoulutettujen määrää lisäämällä näkyy työllisyysasteessa ja työn tuottavuuden kasvussa viiveellä. Samoin nyt tehtävät panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen kasvattavat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa kansainvälisten yritysten silmissä pitkällä aikavälillä. Jotta vaikutuksia saadaan nopeammin aikaan, korkeakoulujen perusrahoituksen täysimääräinen 60 miljoonan euron vuotuinen lisäys on tärkeää toteuttaa täysimääräisenä opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti heti hallituskauden alusta alkaen, samoin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukainen lisämääräraha aloituspaikkojen nostoon.

Taustaa: Viime vuosien leikkauksilla on ollut kovia seurauksia korkeakoulujen toimintaan: vuosien 2016–2019 aikaiset menetykset ovat indeksijäädytyksineen yli miljardin. Tämä on johtanut siihen, että vuonna 2020 korkeakouluilla on käytössään vuotta kohden rahaa yli 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen osalta tämä on merkinnyt joka viidennen euron menetystä.

  • Ilkka Niemelä, Aalto-yliopisto
  • Mona ForsskÃ¥hl, Yrkeshögskolan Arcada
  • Tapio Kujala, Diakonia-ammattikorkeakoulu
  • Teemu Kokko, Haaga-Helia
  • Karen Spens, Hanken
  • Jari Niemelä, Helsingin yliopisto
  • Jukka Määttä, Humak
  • Jouni Koski, Laurea
  • Jari Kallio, Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Riitta Konkola, Metropolia
  • Jari Perkiömäki, Taideyliopisto
  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

#1 yliopisto Suomessa (QS World University Rankings) punaisella taustalla.
Yliopisto Julkaistu:
Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Opiskelija tietokoneen äärellä.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

FITech-verkostoyliopiston uusi hanke kehittää verkoston kykyjä jatkuvan oppimisen osa-alueella

FITechin uuden FITech FORWARD -hankkeen tavoitteena on kehittää verkoston jäsenyliopistojen kykyä luoda jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa tekniikan alojen ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Vaasan yliopisto.
An aerial image from early autumn of a new building soon to be finished on campus.
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aaltolaiset tyytyväisiä Kide-rakennukseen

Kide on koettu onnistuneena rakennuskokonaisuutena.