Maisema-arkkitehtien kädenjälki näkyy kaikkialla
Maisema on kaikkialla, se vaikuttaa meihin kaikkiin. Samalla maisema-arkkitehtien kädenjälki näkyy kaikkialla, vaikka et sitä huomaisikaan. Maisema-arkkitehdit luovat paikkoja ja ympäristöjä, joita käytämme päivittäin kaupungeissa, puistoissa, aukioilla, kaduilla ja asuinalueilla. Maisema-arkkitehdit osallistuvat myös maankäytön suunnitteluun, maaseudun kehittämiseen sekä ympäristönhoitoon.
Maiseman tekijät -kirjan esipuheMitä suunnittelija tarkoitti? Kulku ohjautuu kohti kaunista näkymää, levähdyspaikka sulkee pois liikenteen melun ja ilta-aurinko lämmittää.
Ympäristömme muuttuu vauhdikkaasti, ja maisema-arkkitehtuuria kuvaillaankin usein tulevaisuuden alaksi. Koska maisemat koskettavat kaikkia jatkuvasti, maisema-arkkitehdeilla on useita vastuita ja velvollisuuksia. Ammattietiikkaa määrittelee moniarvoinen ja ympäristötietoinen arvopohja, mikä tarkoittaa ihmisten tarpeiden ja luonnonarvojen tasapainoista yhteensovittamista. Ympäristön tulisi olla toimivaa, kaunista ja kestävää.
Suomessa on voinut opiskella maisema-arkkitehdiksi vuodesta 1989 lähtien. Syksyyn 2019 mennessä Aalto-yliopistosta ja sitä edeltäneestä Teknillisestä korkeakoulusta on valmistunut yhteensä 246 maisema-arkkitehtia. Juhlimme lokakuussa 2019 koulutuksen kolmea vuosikymmentä. Millaisessa ympäristössä me elämme ja millaiseksi se on muuttumassa?
.
Kunniatohtori Leena Iisakkilan luento Nils Erik Wickberg -symposiumissa 11.10.
Aalto ARTS Books on julkaissut juhlan kunniaksi teoksen , joka on Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman, Suomen maisema-arkkitehtiliiton sekä Puutarhataiteen seuran yhteishanke.
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.