Maija Savolaisen valokuvat uusintavat purjehduskuvastoa
Kuvissa nuoret purjehtijanaiset lähtevät satamasta, reivaavat purjeita ja selviytyvät karuissakin sääolosuhteissa. Niistä välittyy yhdessäoloa, ystävyyttä ja hauskanpitoa. Niistä puuttuu perinteisten miesvaltaisten purjehduskuvien ylellisyys, teknologinen suuntautuminen ja kilpailuhenkisyys.
Tohtoritutkija, valokuvaaja Maija Annikki Savolainen uskoo, että valokuvilla on valtava potentiaali uusien yhteisöjen, kulttuurien ja tulevaisuuksien luomisessa.
Hän työstää parhaillaan väitöskirjaa Aalto-yliopiston taiteen ja median laitokselle, johon hän on kuvannut nuoria naisia veneilyn parissa. Savolainen haluaa haastaa yleisen kuvan purjehtimisesta – se ei ole pelkästään yksilö- ja etenkin mieskeskeinen kilpalaji arvosponsoreineen, kuten median tarjoamassa kuvastossa yleisesti nähdään.
Väitöstutkimuksessa ei ole kuitenkaan kyse vain monimuotoisuudesta ja edustuksesta. Se on myös taiteellinen tutkimus Itämeren ympäristökatastrofista, kuten sinilevän vuotuisista massaesiintymistä.
Savolainen on seurannut meripartiolaisia ja sitä, kuinka purjehtijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa luonnon – ja vahingoittuneen ekosysteemin kanssa. Kanssaelon mahdollistajana on vastavuoroisuus sekä yhteinen kieli – fytografia – purjehtivien naisten ja sinilevän välillä.
Väitöskirjan ensimmäinen taiteellinen osa on tehty yhteistyössä graafisen muotoilijan Päivi Helanderin kanssa. ۳ٱٲöstä on syntynyt saaristomerelle sijoittuva utopistinen tarina Phytopia, joka kertoo naisten purjehduskulttuurista ja vallitsevasta sinileväongelmasta. Teoskokonaisuudessa Helander on kehittänyt visuaalisen ”aakkoston” sinileväbakteerien muodostelmista ja käsittelee levää kielijärjestelmänä.
äٳٱ:
Maija Annikki Savolainen & Päivi Helander: Phytopia 8.8.–7.9.2025
Valokuvakeskus Peri ry, Vanha Suurtori 5, Turku
Aukioloajat: ke–pe 12–18, la–su 12–16
Lauantaina 6.9 klo 14.00-15.00 näyttelytilassa järjestetään keskustelutilaisuus Naisten purjehduskulttuuri ja ympäristökatastrofin estetiikka
Lue lisää uutisia
Liikkuvat työkoneet sähköistyvät vauhdilla – uusi tutkimusympäristö tukee teollisuuden tuotekehitystä
Liikkuvien työkoneiden kehitys- ja testauslaitteisto LEMMI tukee alan sähköistymistä ja vahvistaa tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyötä.
Tutkimus paljastaa, missä näätä, kärppä ja lumikko viihtyvät – elinympäristöt kartoitettiin ensimmäistä kertaa koko Suomessa
Kartoitus auttaa suojelemaan näätäeläimiä, joiden kannat ovat kutistuneet merkittävästi eri puolilla Suomea.
Rakennusyritysten on välttämätöntä satsata tekoälyyn
Antti Ainamon mukaan tekoäly auttaa yhä useammin rakennusalan yrityksiä ennakoimaan ongelmat ennen kuin ne paisuvat – ja toisinaan jo ennen kuin niitä edes syntyy.