ɫɫ

Uutiset

Maija Savolaisen valokuvat uusintavat purjehduskuvastoa

Valokuvaaja Maija Savolaisen kuvat kertovat feministisestä purjehduskulttuurista. Hän haluaa haastaa purjehtimisen yleistä kuvastoa – ja tuoda esiin huolen Itämeren ympäristötilasta.
Neljä henkilöä kerääntyy vihreän järven rannalle, osittain lehvästön peitossa, tutkien jotain vedessä.
Kuva: Maija Annikki Savolainen

Kuvissa nuoret purjehtijanaiset lähtevät satamasta, reivaavat purjeita ja selviytyvät karuissakin sääolosuhteissa. Niistä välittyy yhdessäoloa, ystävyyttä ja hauskanpitoa. Niistä puuttuu perinteisten miesvaltaisten purjehduskuvien ylellisyys, teknologinen suuntautuminen ja kilpailuhenkisyys.

Tohtoritutkija, valokuvaaja Maija Annikki Savolainen uskoo, että valokuvilla on valtava potentiaali uusien yhteisöjen, kulttuurien ja tulevaisuuksien luomisessa.

Hän työstää parhaillaan väitöskirjaa Aalto-yliopiston taiteen ja median laitokselle, johon hän on kuvannut nuoria naisia veneilyn parissa. Savolainen haluaa haastaa yleisen kuvan purjehtimisesta – se ei ole pelkästään yksilö- ja etenkin mieskeskeinen kilpalaji arvosponsoreineen, kuten median tarjoamassa kuvastossa yleisesti nähdään.

Kaksi lasta istuu veneessä, toinen vihreässä paidassa ja mustissa shortseissa, toinen sinisessä paidassa ja farkkushortseissa.
Kuva: Maija Savolainen

Väitöstutkimuksessa ei ole kuitenkaan kyse vain monimuotoisuudesta ja edustuksesta. Se on myös taiteellinen tutkimus Itämeren ympäristökatastrofista, kuten sinilevän vuotuisista massaesiintymistä.

Savolainen on seurannut meripartiolaisia ja sitä, kuinka purjehtijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa luonnon – ja vahingoittuneen ekosysteemin kanssa. Kanssaelon mahdollistajana on vastavuoroisuus sekä yhteinen kieli – fytografia – purjehtivien naisten ja sinilevän välillä.

Väitöskirjan ensimmäinen taiteellinen osa on tehty yhteistyössä graafisen muotoilijan Päivi Helanderin kanssa. ۳ٱ𾱲ٲöstä on syntynyt saaristomerelle sijoittuva utopistinen tarina Phytopia, joka kertoo naisten purjehduskulttuurista ja vallitsevasta sinileväongelmasta. Teoskokonaisuudessa Helander on kehittänyt visuaalisen ”aakkoston” sinileväbakteerien muodostelmista ja käsittelee levää kielijärjestelmänä.

äٳٱ:

Maija Annikki Savolainen & Päivi Helander: Phytopia 8.8.–7.9.2025
Valokuvakeskus Peri ry, Vanha Suurtori 5, Turku
Aukioloajat: ke–pe 12–18, la–su 12–16

Lauantaina 6.9 klo 14.00-15.00 näyttelytilassa järjestetään keskustelutilaisuus Naisten purjehduskulttuuri ja ympäristökatastrofin estetiikka

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.
Suuri rahtialus, joka on lastattu värikkäillä konteilla, purjehtii sinisen meren yli osittain pilvisen taivaan alla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen

Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.