Mahdollisuuksiin tarttuja – Vuong Von tie vei Aallon ja VTT:n kautta kasvuyritykseen rakentamaan tulevaisuuden proteiinitehdasta
Haastattelupäivän aamuna sähköposti kilahtaa.
”Anteeksi, mutta voimmeko siirtää tapaamisen iltapäivään? Pitää hoitaa yksi akuutti asia työmaalla”, Vuong Vo kirjoittaa.
Iltapäivällä Teamsin ruudulle ilmestyvät iloiset kasvot.
”Homma hoidettu”, kasvuyritys Volaren vanhempana insinöörinä työskentelevä Vo kertoo.
VTT:ltä ponnistanut Volare valmistaa mustasotilaskärpäsen toukista proteiinia, jota myydään raaka-aineeksi lemmikinruokiin ja kalanrehuihin. Hyvinkään pilottilaitos valmistui 2021.
”Nyt rakennamme ensimmäistä kaupallista tehdasta Poriin, ja on pitänyt kiirettä, hyvällä tavalla.”
Ja juuri vauhtia ja haasteita Vo tuli Suomeen 2014 hakemaan.
Lapsuuden kipinä
Insinöörikipinä syttyi Vuong Vossa jo pienenä poikana. Sähköliikettä pyörittänyt setä toimitti hänelle pieniä moottoreita, akkuja ja kaiuttimia, joilla Vo teki omia kokeilujaan.
Vo opiskeli kaksi vuotta kemiaa tiede- ja teknologiayliopistossa Hanoissa, Vietnamin pääkaupungissa. Jatko-opinnot ja ura kotimaassa olisivat olleet luonteva, turvallinen valinta.
”Perhe ja ystävät olivat ympärillä, ja kaikki oli tuttua. Kaipasin kuitenkin enemmän haasteita ja mahdollisuuksia ja aloin siksi miettiä ulkomailla opiskelua”, hän muistelee.
Ystävän vinkistä Vo etsi mahdollisuuksia myös Suomesta. Hämeen ammattikorkeakoulusta löytyi kiinnostava englanninkielinen automaation kandidaattiohjelma. Sieltä Vo jatkoi Aalto-yliopistoon automaation ja sähkötekniikan maisteriopintoihin. Diplomityöpaikka löytyi Aallon naapurista VTT:ltä, missä Vo jatkoi valmistumisen jälkeen tutkijana.
Aallolla ja VTT:llä on pitkä strateginen kumppanuus ja kolme yhteistä painopistealuetta: turvallisuus, yrittäjyys ja vihreä ja digitaalinen siirtymä.
Vo kehitti diplomityössään uuden proteiinin tuotantoprosessia.
”Kun Volare sitten perustettiin, lähdin sinne tekniikka-, tutkimus- ja kehitystehtäviin”, Vo kertoo.
Mustasotilaskärpäsen toukat popsivat elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, kuten viljojen syötäväksi kelpaamattomia osia, tislauksesta syntynyttä mäskiä ja kasvisten kuoria. Volare sekoittaa niistä puuromaista ainetta, ja laittaa kuoriutuneet kärpäsentoukat siihen kasvamaan. Kuivatuista toukista tehdään proteiinia ja öljyä, ja toukkien uloste myydään lannoitteiden raaka-aineeksi maatalouteen.
”Tuotamme siis proteiinia kestävästi, kiertotalouden periaatteiden mukaan”, Vo kiteyttää.
”Minun vastuullani ovat uuden tehtaan prosessitekniikka ja teollisuuslaitteiden hankinnat. Meitä on Volaressa kasvava ja kansainvälinen joukko kunnianhimoisia ja sitoutuneita eri alojen osaajia, joita yhdistävät yhteiset arvot: oppiminen, välittäminen ja tarkoitus.”
Kiinni suomalaiseen työelämään
Von mukaan arki ja käytännön asiat sujuvat Suomessa mutkattomasti: tietoa löytyy helposti netistä, paperiasiat hoituvat sähköisesti ja ihmiset ovat mukavia ja puhuvat sujuvaa englantia.
Kansainväliselle opiskelijalle ja ammattilaisellekin ensimmäisen työpaikan löytäminen voi kuitenkin olla haastavaa. Vo tietää kokemuksesta, että sitkeys ja avoimuus kannattaa.
”Kandiopintojen aikana halusin löytää osa-aikatyötä sekä ansaitakseni rahaa että nähdäkseni elämää ja ihmisiä koulun ulkopuolella. Lähetin valtavasti sähköposteja ja soittelin yrityksiin. Työskentelin ensimmäisen kesän mansikkatilalla Hämeenlinnassa. Tarkoitus oli säästää rahat elämiseen, mutta lähdimmekin kiertämään Eurooppaa tyttöystäväni, nykyisen vaimoni, kanssa”, hän nauraa.
Seuraavana vuonna Vo suuntasi kuudeksi kuukaudeksi opiskelijavaihtoon Saksaan, kartuttamaan mekatroniikan osaamista ja kokemaan toisen maan arkea.
Palattuaan Suomeen hän teki osa-aikatöitä sanomalehden jakajana ja ravintoloissa samalla, kun viimeisteli opintojaan – ja jatkoi yritysten kontaktointia.
Ensimmäisen oman alan työpaikan hän sai tamperelaisesta Parker Hannifinista, jonne hän teki kandidaatintutkinnon lopputyönsä.
”Kannattaa olla rohkea ja samalla kärsivällinen ja avoin erilaisille tehtäville – sekä valmis tarttumaan mahdollisuuksiin”, hän neuvoo.
Opinnot Aallossa antoivat vankan osaamispohjan ja avasivat silmät mahdollisuuksille.
”Aallossa huomasin, että mahdollisuuksia on kaikkialla: se on loistava paikka projektityöskentelyyn, verkostoitumiseen sekä yhteistyöhön yritysten ja tutkijoiden kanssa. Opintojen aikana löysinkin osa-aikaisen, oppimiseen painottuvan työn automaatioinsinöörinä startup-yrityksessä, mikä antoi minulle arvokasta käytännön kokemusta. Pääsin myös tutkimusavustajaksi ADDLABiin. Molemmat tilaisuudet tulivat Aallon kautta.”
Työskentely VTT:n kaltaisessa tiedevetoisessa tutkimusympäristössä oli Volle merkittävä virstanpylväs.
“Opin jäsentämään monimutkaisia järjestelmiä, tunnistamaan ongelmien juurisyyt ja ratkaisemaan ne vaihe vaiheelta sen sijaan, että toimisin oletusten pohjalta.”
Ulkomailta Suomeen tulevista opiskelijoista noin puolet jää valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin. Osuus on Euroopan korkeimpia.
Miltä päätös Suomeen tulosta tuntuu Vosta nyt, yli kymmenen vuoden jälkeen?
”Olen aika ylpeä itsestäni. Vuodet Suomessa ovat olleet matka, jolla olen kasvanut ihmisenä ja ammattilaisen, tarttunut innolla mahdollisuuksiin ja ylittänyt itseni silloinkin, kun se on tuntunut vaikealta ja stressaavalta. Päätös oli siis ehdottomasti oikea. Nyt elän rakkaan vaimoni ja kaksivuotiaan poikani kanssa. Tulevaisuudessa haaveilen hyvästä elämästä perheeni kanssa ja siitä, että voin jatkaa työtä, josta on hyötyä yhteiskunnalle”, Vo sanoo hymyillen.
Kasvun avaimet: Kansainvälistyminen tuo Suomeen osaamista, innovaatioita ja talouskasvua
Osaaminen on tulevaisuuden tärkein polttoaine, jota Suomi tarvitsee yhä enemmän myös ulkomailta. Aalto ja VTT ovat kansainvälistyneet vauhdilla, mutta osaajien juurruttamisessa Suomeen on vielä...
Lue lisää uutisia
Samu Taulu kehittää uuden sukupolven aivomittauksia
Neurostimulaation ja neurokuvantamisen professori Samu Taulu rakentaa tarkempia menetelmiä aivojen ymmärtämiseen.
Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita
Tässä mielipidekirjoituksessa Helsingin yliopiston asiantuntija Rebekka Nylund ja Aalto-yliopiston yliopistonlehtori Elisa Räsänen pohtivat EU:n osarahoittamassa Kielituetut osaamispolut -hankkeessa oppimaansa ja tarjoavat ehdotuksia, miten ja miksi suomen kielen oppimista voisi tuoda osaksi korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien rakenteita.
Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon
Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.