Maaperä tutuksi pohjarakentamisen maastoharjoituksissa
Päivän aikana noin 200 opiskelijaa kävi pienryhmissä tutustumassa laitteisiin ja suoritti harjoituksiin liittyviä tehtäviä Ossinlammen ympäristössä. Opiskelijat edustivat kahta kurssia: geologia ja geomekaniikka sekä georakentaminen ja kaivannaistuotanto.
”Maaperäkartan mukaan olemme nyt sinisellä alueella eli huonosti rakennuskäyttöön sopivalla maalla”, kertoo yliopisto-opettaja Henry Gustavsson. ”Allamme on pehmeää savea, jonka paksuus on 3,5 metristä 15 metriin. Savi on niin pehmeää, että rakennukset täytyy perustaa paalujen varaan.”
Maatutkan käytössä opastaa Aalto-yliopistossa geofysiikan alalta väitellyt TkT Tero Hokkanen.
Maaperän laatu selvitetään kairauksella. Energia- ja ympäristötekniikan pääaineessa opiskeleva Taneli Helminen tarttuu rohkeasti painokairaan.
Kairan teroitettu porkkanamainen kärki lyödään pystysuoraan maahan. Painoja lisätään samalla, kun kaira uppoaa maahan. Tavoitteena on saada kairan painumisnopeudeksi 2–5 cm sekunnissa. "Jos vauhti on liian nopeaa, vähennetään painoja. Jos liian hidasta, niin lisätään painoja. Kaikki kirjataan ylös”, opettaa Gustavsson.
Kairaaminen ei ole ihan kevyttä. Tarvitaan kaksi opiskelijaa, jotta työ pääsee vauhtiin. Pian kairausreiästä pursuaa vellimäistä savea. Jalkojen alla tuntuu oudolta, mutta opettajan mukaan ei ole syytä huoleen.
”Tässä on kunnon kuivakuori, joka kantaa jopa autoa. Lähempänä merenrantaa rakennusluokka on 6 eli rakentaminen on erittäin hankalaa. Kuitenkin rakennusmaan kalleus ja merenranta aiheuttavat sen, että näillekin maa-alueille rakennetaan”, kertoo Gustavsson.
Vesi- ja ympäristötekniikasta kiinnostunut Helminen toteaa, että maastoharjoitusten aikana myös maamekaniikka on alkanut kiinnostaa.
”Maisterivaiheen ohjelman valinta on vielä kesken, mutta ympäristöön liittyvät alat kiinnostavat. Ne ovat tulevaisuuden aloja”, hän tuumii.
Seuraavaksi ryhmä siirtyy hyvin rakentamiseen soveltuvalle alueelle, joka kuuluu rakennettavuusluokkaan 2. Maanvarainen perustaminen on siellä mahdollista, koska karkeampien maakerrosten päällä olevia pehmeitä maakerroksia on korkeintaan kolme metriä.
Kaikille avoin kandikurssi YYT-C2003 toteutettiin keväällä Ramobollin avustuksella Rakennustekniikan talon takapihalla, Ossinlammen ympäristössä ja läheisessä metsikössä.
Ramboll toimitti maastoharjoitukseen kolme kairausvaunua miehistöineen.
Taneli Helminen (vas.) tutustuu käsikairan käyttöön opettaja Henry Gustavssonin johdolla.
Lue lisää uutisia
AALTOLAB-virtuaalilaboratoriot palkittiin Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnolla
Kemianteollisuus ry on myöntänyt vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnon Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoululle, korkeatasoisen ja vaikuttavan turvallisuusosaamisen kehitystyöstä kemian alalla.
Kesämuistio tohtoriopiskelijoille
Vinkkejä ja muistutuksia kesäkuukausille
FITech-verkostoyliopiston uusi hanke kehittää verkoston kykyjä jatkuvan oppimisen osa-alueella
FITechin uuden FITech FORWARD -hankkeen tavoitteena on kehittää verkoston jäsenyliopistojen kykyä luoda jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa tekniikan alojen ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Vaasan yliopisto.