ɫɫÀ²

Uutiset

Luonto keskiössä Aallon kampussuunnitelmassa

Otaniemen kartanoalueen puut olivat Alvar Aallolle merkityksellisiä. Yksittäisiä puita sekä metsäalueita on haluttu säilyttää kampussuunnitelmassa kertomassa Otaniemen upeasta puistohistoriasta.
Vaahtera kampuksella
Kampuksen rakentuessa tällä paikalla ollut vaahtera on haluttu säilyttää osana kampuksen ilmettä. Nyt kasvuympäristöä korjataan väliaikaisella istutuksella. Myöhemmin parempien kasvuedellytysten myötä paikalle istutetaan uusi puu.

Alvar Aallon suunnitelmat Otaniemen kampusalueelle ovat hyvä esimerkki siitä, miten luonto ja rakennettu ympäristö voivat sulautua yhteen, luoden harmonisen ja kestävän kokonaisuuden. Aallon visioissa kampuksen luonteenomaisina piirteinä olivat hoidettu nurmikko, puuryhmät ja yksittäiset puut, jotka yhdessä Otaniemen puistohistorian kanssa luovat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Aallon kampussuunnitelman mukaan nämä luontoelementit tuli säilyttää ja selkeyttää, jotta ne voisivat jatkossakin toimia alueen esteettisinä ja ekologisina elementteinä.

Otaniemen kartta 1960
Otaniemen kartta vuonna 1960.

Vihreys ja puusto säilytettävä

Aallon pitkäjänteinen ja kestävä ajattelu ilmeni hänen suhtautumisessaan kampusalueen puuston säilyttämiseen. Tämä periaate oli myös myöhemmän Otaniemen hoitokunnan linja, mikä oli samaa mieltä puiden säilyttämisen tärkeydestä. Puiden suojelemiseksi suunniteltiin jopa erityistoimia.

Alueen puistojen suunnittelussa hyödynnettiin monia asiantuntijoita. 1950-luvun lopulla puutarhasuunnittelija laati alueelle puistosuunnitelman, joka tähtäsi puistometsän luomiseen. Suunnitelma sisälsi jo tuolloin kampusmetsän kunnossapitotoimenpiteitä sekä mahdollisten kulkukäytävien suunnittelua.

Elissa Aallon mukaan Alvar Aallon suunnittelutyössä keskeistä oli ajatus, että vehreyttä ei tulisi keinotekoisesti luoda, vaan kaupunkirakentamisessa tulisi kunnioittaa luonnon omaa rakennetta, topografiaa ja valon vaihteluita. Alvar Aalto uskoi, että luontoympäristön ja rakennusten liittäminen toisiinsa on tärkeä osa modernia kaupunkisuunnittelua, ja symbolisella lähestymistavalla voidaan ilmaista ihmisen ja luonnon välinen erottamaton yhteys. Aallon suunnitelmissa julkiset tilat ja pääasialliset kulkuyhteydet olivat siinä keskiössä, josta luontoa lähestyttiin.

Luontohan on vapauden symboli. Joskus luonto on suorastaan vapauden käsitteen aiheuttaja, sen ylläpitäjä.

Alvar Aalto: Valtakuntamme suunnittelu ja kulttuurimme tavoitteet (1949).

Edellä aikaansa, edelleen ajankohtainen

Alvar Aallon suhtautuminen luontoon oli monin tavoin edellä aikaansa. Hän on muun muassa jo vuonna 1930 pohtinut kaupunkisuunnittelun ekologisia ulottuvuuksia ja kritisoinut tuolloin suosittuja, mutta Aallon mielestä epätaloudellisia puutarhakaupunki-ideoita. Hänen mukaansa teknisten ratkaisujen avulla ulkoilma ja luonto voisivat tulla osaksi jokaista asuntoa. Tavoite ei ollut erottaa tiukasti rakennettua ympäristöä luonnosta, vaan luoda kaupunkialue, jossa luonnonympäristö oli kiinteä osa asukkaidensa elinympäristöä.

Aallon näkemys luonnon ja kaupunkisuunnittelun suhteesta oli radikaali ja edelleen ajankohtainen. Hän ei pitänyt luonnon huomioimista vain esteettisenä valintana, vaan uskoi sen olevan tehokas keino lisätä alueen taiteellisuutta ja toimivuutta. Hänen mukaansa luonto oli vapauden symboli ja sen integroiminen kaupunkisuunnitteluun auttaisi saavuttamaan harmonisemman ja kestävämmän ympäristön. Aalto oli vakuuttunut siitä, että pohjaamalla tekniset suunnitelmat luontoon, yhteiskunta voisi luoda paremman ja vapaamman elinympäristön kaikille.

³¢Ã¤³ó³Ù±ð±ð³Ù:
Otaniemen keskeinen kampusalue, kulttuuriympäristöselvitys. Livady Oy & Maisema-arkkitehtuuri MM. (2014)
Otaniemen, Keilaniemen kaavarungon alueen rakennetun ympäristö miljöötyypitys. Espoon kaupunki. (2019) 

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Suuri rahtialus, joka on lastattu värikkäillä konteilla, purjehtii sinisen meren yli osittain pilvisen taivaan alla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen

Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.
Ratkaisuryhmä kokoontui Aalto-yliopistolla lokakuussa 2025.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Yhteiskunta-alojen välinen työryhmä: kilpailukykyä, turvallisuutta ja vihreää siirtymää edistettävä kokonaisuutena

Yliopistojen, yritysten ja kaupunkien välinen ratkaisuryhmä ehdottaa, että Suomi vauhdittaisi kansainvälistä kilpailukykyä, kansallista turvallisuutta ja vihreää siirtymää yhtenä kokonaisuutena. Ryhmä ehdottaa, että esimerkiksi puolustushankinnoilla voitaisiin tukea hiilineutraaliin yhteiskuntaan tähtääviä ratkaisuja.
Colourful general image promoting Aalto Creatives pre-incubator programme
Kampus, ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Mediatiedotteet Julkaistu:

Haku Aalto-yliopiston luovien alojen esihautomoon on auki: Aalto Creatives -ohjelma alkaa maaliskuussa 2026

Tervetuloa ohjelman infotilaisuuteen tiistaina 20.1.2026. Tapahtumassa esitellään esihautomo-ohjelma sekä kuullaan ohjelmaan osallistuneiden tiimien yrittäjyystarinoita. Ohjelmasta kiinnostuneilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja tavata Aalto Creatives -tiimi.
Neljä miestä muodollisissa vaatteissa eri ympäristöissä. Yhdellä poolopaita, muilla puvut ja solmiot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden tekijät tutkivat akkuja, tietojen salausta ja muovin kierrätystä

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myönsi 3,5 miljoonaa euroa tutkimusrahaa kahdeksalle hankkeelle, joista viisi tuli Aalto-yliopistosta.